Antilta jäi leskivaimo, 23-vuotias Maria Joosepintytär sekä pojat Anton Fredrik, alle 3v ja juuri ensimmäisen vuotensa täyttänyt Juho Kustaa. (viimeksi mainitusta periytyy oma sukupuuni).
Maria oli syntynyt 18.3.1826 Kurun Riuttaskorven Haukijärven torpassa Jooseppi Joosepinpojan ja Justiina (Stiina) Antintyttären toisena lapsena. Antti Mikonpoika oli saman kylän poikia Pallinevalta. Nuoripari meni vihille 8.5.1845. Antti oli jo tuolloin tituleerattu käsityöläisammatinsa harjoittajaksi Esikoinen Anton Fredrik syntyy 2.2.1846 Ruoveden Jämingissä Ratalahdessa. Huolimattomuuttaan pappi on kirjannut Marialle virheellisen patronyymin eli isän nimen Gabrielsdotter. Vaikka Joosepintytär se oikeammin oli. Ei tällainen huolimattomuus kovin tavatonta ollut. Virhe on nimittäin myös seuraavan lapsen syntymämerkinnässä: Johan Gustaf (jota tässä Juho Kustaaksi kutsumme) syntyy 10.12.1847 ja isän sukunimeksi on kirjattu Walenius. No, sattuuhan sitä varsinkin kun virkakieli on Ruotsi ja vanhempien puheenparsi Suomi Kurulaisella aksentilla höystettynä. Tässä kohtaa perhe oli muuttanut Ruoveden Pihlajalahden Raivioon.
6.1.1849 Antti siis kuolee keuhkotautiin. Suoritetussa pesänselvityksessä Marian osuus määräytyy seuraavasti:
"Leskelle Maria Aleniuskalle tulevata:
Etuosaksi 1/20 osa Puhtaasta irtonaisesta omaisuudesta. 1 hopearupla 55 kopeekkaa
Naimaosaksi 1/3 osa Puhtaan omaisuuden jäännöksestä. 9 hopearuplaa 81 2/3 kopeekkaa
Huomenlahjaksi Miehensä puhtaasta Kohtalosta 1/20 osa siitä 98 kopeekkaa
Kaikki yhteiseen 12 hopearuplaa 34 2/3 kopeekkaa"
Pojille jää 9 hopearuplaa 32 2/3 kopeekkaa kummallekin, jonka osuuden kuittaa hallintaansa Antin veli Emanuel Pallineva.
Maria ja pojat muuttavat aluksi kotitaloon Haukijärven torppaan. Isäntäparin lisäksi 1849 rippikirjan mukaan torpassa asustaa edelleen kaksi sisarusta. Uuutta suuntaa oli pakko tähytä lasten elättämiseksi ja olihan Maria nainen parhaassa naimaiässä. Pikavisiittiä Ruoveden Poukkaan seuraa muutto Ruovedelle Pohjaslahden Ritoniemen Myllylään, joka myös Vehkakoskena tunnetaan. Muuton syynä on leskimies Jeremias Matinpoika Liljelund (s.1815) joka rippikirjan mukaan on tullut Vehkakoskelle v.1847 Nystadista perheensä kera. Vaimo Frederika Sofia kuolee synnytyksessä 1849. Leskimiehen ja kahden pojan talous on näin emäntää vailla. Siispä hynttyyt yhteen ja elämä järjestykseen molemmin puolin. Kirkkoherra Karl Jakob Borg vihki heidät 28.8.1850. Kohtapuoleen luonnolisesti lapsikin ilmoittelee tulostaan.
Vaan eipäs elämä päästä ihmisen lasta helpolla: Lieneekö Jeremiaan pääkoppaa kalvanut pelko miten uusioperhe saadaan ruokittua. Syystä tai jostain muusta Jeremias ryöstää ja tappaa 5.2.1851 Kurun Keihäslahdessa iäkkään torpparin Gabriel Matinpoika Kaitalan sekä tämän vaimon Maria Simontyttären. Ryöstösaaliikseen hän saa mitättömät 2 hopearuplaa 88 kopeekkaa. Oikeuskäsittelyn päätöksenä 9.12.1852 Jeremias Liljelund saa hirttotuomion. Hänet armahdetaan kuolemantuomiosta, joka muutetaan karkotukseksi pakkotyöhön kaivoksille Siperiaan. Lisäksi tuomitaan 40 paria raippoja sekä kärsimään julkinen kirkkorangaistus Turun tuomiokirkolla (joutuu sunnuntaimessun aikana seisomaan julkisesti kirkonmäellä koko kirkkokansan katseitten kohteena):
"...nåd Jeremias Liljelund från sagde straff förskona och is ställt ålägga honom att slita fyratio par spö, tre slag af paret, å en söndag undergå uppenbar kyrkoplikt samt derefter i sin återstående lifstid förrätta fångsarbete vid grufvorna i Siberien. (Skoland?) Jeremias Liljelund, som bör utstö straffet å Åbo stads afstraffningsplats och undergå kyrkoplikten i samma stads domkyrka, hvarom äfvensom angående hans afsändande till Siberien skall (??göras) i Kuru kapells kyrka, utan afseende (brå?) om han vid krykopliktens undergående erkänner och afbeder sitt brått eller icke, genast afskickas till förrättande af det honom ådömda tvångsarbete."
"Liljelund eli Vehkakoski Jeremias Matinpoika Ruovesi, Ritoniemi
Sen. oik.os. 1852 Da 53; Torppari; Tuomittu torppari Gabriel Matinp. Kaitalan ja hänen vaimonsa Maria Simontr. taposta ja ryöstöstä 5.2.1851 kuolemaan; Rang. muutettu pakkotyö Sip.; KKK 39/1852; Ilm. Viip. luov. 4/16.2.53."
Karkotetut suomalaiset Siperiassa autonomian aikana/Alpo Juntunen
http://www.genealogia.fi/emi/siperia/siperial.htm
Maria synnyttää 7.6.1851 - Jeremiaan istuessa vangittuna oikeuskäsittelyä odottaen - pojan, joka ristitään Karl Henrikiksi. Jeremias viedään Viipurin linnaan odottamaan siirtoa Siperiaan. Hänet luovutetaan kuljetettavaksi 16.2.1853 kohti kaukaista tuntematonta josta ei paluutietä ollut. Elinikäodotekaan ei ollut häävi.
Nyt on sitten Maria taas yksin ruokkimassa kolmea lastaan. Jeremiaan poika aiemmasta avioliitosta, Johan Adolf mukanaan hän muuttaa v 1852 Ruoveden Ritoniemen Raholaan. Tämä ei kuitenkaan enää seuraa Marian lapsineen muuttaessa v 1853 Ruoveden Pohjalahden Tervaniemeen. Siellä ollessaan Karl Henrik kuolee 16.9.1853 vain reilu 2 vuoden ikäisenä.
Tästä alkaa elämänvaihe jossa Maria kulkee Ruoveden ja Kurun taloissa piikomassa. Rengit ja piiat palkattiin yleensä vuodeksi kerrallaan sadonkorjuun päätyttyä. Näin Marian polku kulkee vuoteen 1865 yhdeksän eri talon kirjoissa. Kahden lapsen elättäminen ei tällaisessa tilanteessa ole mahdollista. Uuteen avioliittoonkin ryhtymiselle lienee pari estettä: Maria on edelleen virallisesti avioliitossa Jeremiaan kanssa. Murhamiehen leski ei ehkä ollut ihan parhaasta päästä meriitti kosiomarkkinoilla.
Juho Kustaa annetaan Ruoveden Mustajärven Peskalle 7-vuotiaana 1854. Näin Maria ja Anton sinnittelevät kahdestaan kunnes v 1861 Antonin ollessa 15-vuotias hän lähtee Messukylään suutarin oppiin. Anton palaa oppiaikansa jälkeen takaisin Ruovedelle v 1864 jossa avioituu n. 1866 mutta jää pian leskeksi 1868. Tämän jälkeen Antonin jäljet katoavat toistaiseksi.
Tällä välin Juho Kustaa on kasvanut aikamieheksi Ruoveden taloissa renkinä ja avioituu v. 1868 Ulla Manuntyttären kanssa Ruoveden Pappilan Pöytäniemen torpasta.
Maria on siis saanut kylämaalarin pojat aikamiehiksi kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Mistä lie poikinut ajatus lähteä Ruovedeltä ja päätyä tuolloin Ylöjärveen kuuluneen Lielahden kartanon palkollisväkeen 14.11.1865. Tätä ennen hän on ollut Ruovedellä Mustajärven Kangaspeskalla 1862 hetken aikaa samassa talossa kuin poikansa Juho Kustaa. Yhteys on siis nähtävästi säilynyt olosuhteiden pakottamasta erosta huolimatta. Ilmeisimmin äidin myötävaikutuksesta Juhon perhe nimittäin muuttaa myös Lielahteen v. 1871.
31.12.1867 Maria avioituu kolmannen kerran Lielahdessa. Liljelundin kanssa solmitun avioliiton purkamiselle on siten löytynyt jokin pykälä. Puoliso Johan Gustaf Johansson on 14.5.1829 syntynyt leskimies ja Lielahden kartanon renki. (On siis poikapuolensa täyskaima). Heidät kirjataan rippikirjaan 1877 sukunimellä Pajula. Maria synnyttää vielä 42-vuotiaana 24.7.1868 tyttären, Ida Marian, joka 22-vuotiaana muuttaa 12.11.1890 Tampereelle (avioaikeissa nähtävästi vaikelukuisesta rippikirjamerkinnästä päätellen).
Juho Kustaa Alenius ja vaimonsa Ulla Manuntytär saavat Ruovedellä Pekkalassa 1869 syntyneen Elsa-tyttären jatkoksi Lielahdessa ollessaan vielä Josefinan 1873, Kalle Johanneksen 1876 (minun äidin-äidin-isäni) ja Elin Vilhelmiinan 1878.
Taas viikatemies on ahkerana: Juho Kustaa Alenius kuolee 28.9.1879 keuhkotautiin, nuorimmainen Elin 8.12.1879 (kuolinsyy tuntematon) ja perheen äiti Ulla lavantautiin (tyfus) 17.11.1880.
Maria siis asuu ja elää loppuelämänsä Lielahdessa - kaikenkaikkiaan 43 vuotta. Elämän vastaviimassa sitkeästi taivaltanut Maria Pajula kuolee vanhuuteen 19.6.1908 ja saa lepopaikan Ylöjärven kirkkomaassa. Sitä ennen hän on saatellut multiin kolmannen miehensä 20.11.1904. Kai sitä myötämäkeäkin lopulta mahtui pitkään elämänkaareen - varmaan ainakin jälkimmäiseen puolikkaaseen Lielahden kartanon moonamiehen akkana.
Marian kohtalosta tuli lievä pakkomielle selvitettäväksi. Voisi jopa sanoa että helpotti kun sai hänet lopulta kunnialla haudatuksi. Hänen kohtalonsa ja kuolintietonsa olivat pitkään kateissa. Piikavuosien jatkuvien asuinpaikan muutosten jäljittäminen oli työläs prosessi. Muutto Ruovedeltä oli kirjattu tapahtuneeksi Pirkkalaan, jonka kirjoista ei Mariaa löytynyt. Osin tuurilla ja osin päättelyllä hoksasin tutkia tiheällä kammalla Lielahden rippikirjoja (tuolloin oli jo tiedossa mm. että Kalle Johannes oli syntynyt Lielahdessa). Siperia -episodissa oli taas kerran suurena apuna Internet ja FB -ryhmän yhteistyöapu. Siitä erityiskiitos Anne Koivistoiselle, joka opasti tiedon lähteille.
Rauha-mummuani taisi aina hiukan vaivata 2-vuotiaana menettämänsä isä-Kallen alkuperä. Ilmeisesti hän ei tiennyt että lähistöllä asusteli hänen isomummunsa. Rauha oli siis vajaa 6 vuotias Marian kuollessa. (Terveisiä vaan mummuille yläkertaan.)
Sellainenkin ristipisto paljastui, että samaan aikaan v 1867 Lielahden kartanon Kulmalan torpassa asustaa muuan Herman Alfred joka myöhemmin ilmaantuu Ylöjärven Pinomäkeen. Hermannin poika Frans avioituu sitten aikanaan edellä mainitsemani Rauha-mummuni kanssa.
Aleniusten tarina saanee vielä jatkoa, kunhan kirjoituskramppi sormissa hellittää... (kirjoitusta lopetellessani löysin Anton Fredrikin myös Lielahdessa veljensä tyttären kummina)
Lisäys 2.3.2014:
Maria Joosepintyttären isä Jooseppi Joosepinpoika oli siis torpparina Kurun Riuttaskorven Haukijärvellä. Tässä risteävät omien vanhempieni suvut siten, että Kaapo Juhonpoika (s.4.3.1779 Kurun Keihäsjärvellä) avioitui Haukijärven tilan perustajan, uudistilallinen Matti Vilpunpojan (s. 11.2.1757 Ikaalisten Vatulan Alakukossa) tyttären Marketan kanssa. Kaaposta tuli Haukijärven isäntä 1809. Joosepista tuli 1822-1823 Kaapon torppari. Kaapon jälkipolvissa Veikko Mattjus avioituu Joosepin jälkeläisen Kaarina Pinomäen kanssa.
Tietolähteitä ja lisätietoa:
http://www.genealogia.fi/emi/siperia/siperial.htm
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/books/A10_Suomalaisten_kartkottaminen_Siperiaan__Juntunen_1983.pdf
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13985853
http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
http://sukututkimus.suntuubi.com/?cat=13
