Kartano-suvut Teiskon Värmälässä / osa III (n. 1780-1892)

Kahdessa edellisessä kirjoituksessani on taitettu matkaa Teiskon Värmälän Kartanossa 1640-luvulta 1780-luvulle.

• Kartano-suvut Teiskon Värmälässä / osa I (1640-1745)
• Kartano-suvut Teiskon Värmälässä / osa II (1745- n.1780)

Tästä tarinan taival jatkuu:

Kartanon rustholli oli nyt 1780- luvulla jaettu kahteen osaan. Emätilasta tuli Vähä-Kartano, jota isännöivät rusthollarina Matti Juhonpoika (1759-1804) ja puolisonsa Leena Mikontytär (1758-1826). Iso-Kartanossa Matin isän isän veli Antti Matinpoika (1722-1803) ja Anna Maria Jaakontytär (1745-1802) olivat siirtyneet jo sivummalle. Isännän ja rusthollarin paikan oli ottanut v. 1773 alkaen vävy Simo Erkinpoika (1744-1831) naituaan  v.1767 Maria Antintyttären  (1751-1824).

Vähä-Kartanon isännyys oli siirtynyt Matti Juhonpojalle isältään Juho Erkinpojalta (1731-1787) jo v. 1780 Matin ollessa naimaton 21-vuotias nuorimies. Vanha isäntä Juho kuoli 56-vuotiaana v. 1787 hengenahdistukseen, joten voidaan arvella että hän oli taudin heikentämänä päättänyt siirtää isännyyden Matille jo tuolloin v. 1780. Myös Juhon isä Erkki Matinpoika (n.1703-1745) oli kuollut varhain, vain 42-vuotiaana.
Varsin pian Juho Erkinpojan kuoltua, v.1788-89 suoritettiin Vähä-Kartanon ja Iso-Kartanon kesken tilanvaihto-operaatio. Matti Juhonpojan perhekunta siirtyi Iso-Kartanoon. Vastaavasti Simo Erkinpojan perhekunta muutti Vähä-Kartanoon. Mikä mahtoi olla tämän toimenpiteen tarkoitus? Tähän en ole toistaiseksi löytänyt mitään silmiinpistävää loogista syytä. Molemmat rusthollit olivat varsin varakkaita, arvoltaan osapuilleen samansuuruisia talonpoikaistiloja.

Värmälän rusthollit SAY:n luetteloissa  tilanvaihdon aikaan. Ylempänä Iso-Kartano, alempana Vähä-Kartano

Arajärven Teiskon historiaa käsittelevän teoksen luvussa "Talonpojan varallisuussuhteet" (s358-370) kuvataan myös Värmälän Matin ja Simon varallisuutta ja siitä saa käsityksen heidän taloudellisesta asemastaan suhteessa seudun muihin talonpoikiin. Valtakunnassa suoritettiin v. 1800 yleinen omaisuudenluovutusvero. Kruunun talous oli ajautunut syvään ahdinkoon 1700- luvun lopun katovuosien ja rautamalmin vientivaikeuksien vuoksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_IV_Aadolf) jonka johdosta koolle kutsutut valtiopäivät Norrköpingissä päättivät korjata valtiontaloutta ylimääräisellä omaisuuden arvoon perustuvalla verolla. Verotettaviksi tulivat myös mm. pelikortit, sokeri, taskukellot ja koirat. Kekseliäisyyttä on siis verottajalta vaadittu jo tuolloinkin.
Värmälän rusthollien yhteenlaskettu kokonaisarvo 3000 riksiä oli suurempi kuin yhdelläkään toisella Teiskon tai emäpitäjä Messukylän rusthollilla, mukaan lukien Teiskolan kartano. Ainoastaan Hatanpään säteri ylitti Värmälän rusthollin arvon - yli 2 1/2 kertaisesti. Keskimääräinen teiskolainen talonpoikaistila oli arvoltaan 300-600 riksiä.
Irtainta omaisuutta Matti Juhonpoika ilmoitti 50 riksin edestä, sekä velkasaatavia 155 riksiä. Koko omaisuuden arvoksi hänelle saatiin 1840 riksiä, kuuluen siten harvalukuiseen teiskolaisten suuromistajien joukkoon. Vain 6% alueen talonpojista ylsi yli 1000 riksin. Matin perukirjoituksessa v 1804 omaisuudeksi laskettiin 1184 riksiä, mutta tämä johtunee aliarvostuksista pesän arvioinnissa.
Simo Erkinpoika ilmoitti irtainta omaisuutta 10-20 riksiä. Hänen koko omaisuuden arvokseen ilmoitettiin 1750 riksiä. Varallisuutta suhteessa emäpitäjän Messukylän suurtiloihin, mm Turtolaan (1300 riksiä) verrattuna kasvattivat todennäköisesti suuret metsäomistukset, joita yleensäkin ottaen oli teiskolaisilla tiloilla messukyläläisiä enemmän.

Vähä-Kartanoon siirtyivät siis isäntäpari Simo Erkinpoika ja Maria Antintytär. Heidän lisäkseen mukana tuli kahdeksanpäinen lapsilauma. Esikoinen Anna oli kuollut jo kaksi vuotiaana v. 1770. Kuopus Simo Simonpoika syntyi vasta muuton jälkeen v. 1791.  Samoin muuttivat vanha isäntä Antti Matinpoika, vaimonsa Anna Maria Jaakontytär sekä heidän kaksi tytärtään, Heta ja Helena.
Simon ja Marian lapsista Marketta Simontytär (1772-1827) on yhden Värmälästä erkaantuneen sukuhaaramme esi-äiti. Hän avioitui 1793 Ylöjärven Liimolan Yliselle miniäksi ja tulevaksi emännäksi Juho Yrjönpojan (1771-1817) puolisona. Sukuhaara johtaa Ylöjärvellä Kilpijoen kautta Koivistoon eli Syväojalle äidin äitiini. Ja sitä kautta yhdistyy Pinomäen sukuun, jonka esi-äidin, Anna Juhontyttären (1758-1846) jo tapasimme Vähä-Kartanossa.
16.10.1796 vietettiin Vähä-Kartanolaisten ja Messukylän Hirvenniemen Keson kesken kaksoishäitä.
Juho Simonpoika (1769-1831), tuleva Vähä-Kartanon rusthollari ja isäntä, otti emännäkseen Keson Maria Joosepintyttären (1774-1839). Keson leski-isäntä ja Marian veli Juho Joosepinpoika vei puolestaan Värmälästä emännäksi Maria Simontyttären (1775-).
Simon ja Marian tyttäristä Helena avioitui Teiskon Jutilaan ja Sofia naapuriin Kämmenniemen Mikkolaan. Annasta tuli muurarimestari Matts Wilenin puoliso ja nuorimmainen Simo Simonpoika muutti isänsä kotimaisemiin Sahalahdelle v. 1823.

Muuttoliikettä Kartanoiden välille aiheutti vielä yksi lemmenpari. Vähä-Kartanon Matti Simonpoika (1780-1848) ja Iso-Kartanon Maria Matintytär (1785-1869) olivat laittaneet ennenaikaisesti ja ilman lupia alulle uuden Värmälän perillisen. Nuoripari vihittiin kesäkuussa 1804, juuri sopivasti ennen lapsen syntymää elokuussa. Tämä Heikki Matinpoika (1804-1842) oli sittemmin jatkava Värmälän rusthollariperinnettä. Näin nuorikko, 19-vuotias Maria Matintytär muutti Iso-Kartanosta Vähä-Kartanoon - eli takaisin synnyinkotiinsa! Hän siis oli Iso-Kartanoa tuolloin tilanvaihdon jälkeen isännöineen Matti Juhonpojan tytär. Nuoripari oli, kuten havaitaan hyvinkin läheistä sukua keskenään: sulhanen ja appiukko olivat pikkuserkkuja keskenään. Lieneekö tilanne ottanut vanhan Matin terveyden päälle - hän nimittäin ehti kuolla juuri ennen häitä toukokuussa 1804 vain 44-vuotiaana. Kuolinsyyksi mainitaan tvinsot - hivutustauti jota keuhkotaudiksikin kuvataan. Tuttu kohtalo valitettavasti tuon sukulinjan isännillä. Kuten aiemmasta tekstistäni kävi ilmi, olivat Matin isä Juho Erkinpoika ja samoin tämän isä Erkki Matinpoika kuolleet suhteellisen nuorina. Myös Juhon kuolinsyy mainittiin hengitystieongelmaksi.

Matti Simonpojan ja Maria Matintyttären vihkimerkintä 10.6.1804

Iso-Kartanon Matti Juhonpojan kuoltua oli tilanpidon jatkuvuus turvattava. Juuri avioituneelle nuorelle parille tilan isäännyyttä ei luovutettu, vaikka Maria olikin vanhin Matin lapsista. Lieneekö ollut vanhan isännän kuolinvuoteelta antama viimeinen tahto ja "rangaistus" nuorenparin siveettömyyksille? Matti Juhonpojan ja leskiemäntä Leena Mikontyttären vanhin poika, Heikki Matinpoika (1789-1827) oli vasta 16-vuotias kun hänet Arajärven historian isäntäluettelon mukaan on merkitty Värmälän Iso-Kartanon isännäksi v. 1805. Todennäköisesti tilanhoidossa on suurin vastuu ollut leskiemännällä sekä Vähä-Kartanon kokeneella kaartilla. Olihan siellä vanha isäntä Simo Erkinpoika edelleen hyvissä voimissa samoin kuin poikansa, nykyinen isäntä Juho Simonpoika. Ja lisäksi siis Matti Simonpoika ja Maria Matintytär.
Voitaneen jopa arvella että viimeksi mainittu pari oli tosiasiallisesti käytännön toimissa merkittävästi mukana. Vuonna 1813, kun Iso-Kartanon Heikki Matinpoika tuli täysi-ikäiseksi 24-vuotiaaksi, muuttivat Matti Simonpoika ja Maria Matintytär Värmälän Niemeen, joka alunperin oli Värmälän torppa. Tästä muodostettiin Niemi-Kartano, joka Arajärven isäntäluettelossa ilmaantuu vasta 1820. Kuitenkin 1813 rippikirjalla Matti tituleerataan jo Niemen isännäksi. Arvatenkin Niemi-Kartanon erottaminen heille omaksi tilaksi oli jossain määrin katsottu oikeutetuksi nyt kun Heikki Matinpoika oli täysi-ikäinen ottamaan Iso-Kartanon haltuunsa täysipainoisesti. Eikä vanhan Matin haamu enää kummitellut asiassa lähes kymmenen vuotta myöhemmin. Matti Simonpoika ja Maria Matintytär tulivat siten kiertäneeksi kaikki Värmälän Kartanot.

Iso-Kartanon Matti Juhonpojan lapsista Matti Matinpoika (1798) asui kotitilalla vaimon ja lapsen kanssa ainakin vielä 1840-luvulla. Nuorin lapsista, Helena Matintytär (1758-1826) avioitui Teiskon Sääksniemen Jooseppi Matinpojan kanssa v. 1826.

Värmälän Niemi-Kartanon rippikirja 1813-1819

Näin siis Värmälän Kartano oli jakaantunut 1820-luvulle tultaessa kolmeen osaan, jotka kaikki olivat rustholleja ja omistajat 1640- luvulla alkaneen isäntäsuvun jälkeläisiä. Heikki Matinpoika Iso-Kartanossa, Juho Simonpoika Vähä-Kartanossa ja Matti Matinpoika Niemi-Kartanossa.

Niemi-Kartanon isännyys jatkui, kuten aiemmin tuli mainituksi, Heikki Matinpojan toimesta vuodesta 1836 alken. Hän avioitui v 1831 Maria Liisa Mooseksentyttären (1811-1888) kanssa Ruoveden Muroleen Frigårdista. Heikki kuoli  v.1842 halvaukseen edeltäjiensä tavoin nuorena 37-vuotiaana. Vaimo Maria oli tuolloin raskaana odottaen Mooseksen syntyväksi 5 kk myöhemmin. Niemi-Kartanon vanhapari oli tuolloin edelleen elossa. Leskiemäntä nai Teiskon Vähä-Tahlosta uuden isännän Niemi-Kartanoon: Juho Matinpoika (1818-1868) astui saappaisiin v. 1843. Heikin ja Marian pojan, Mooses Heikinpojan (1842-1910) tyttären kautta päädytään jälleen vaimoni puoleiseen Mäenpään sukuun Teiskon Massilaan kun tämä Hilda Maria Liimola (1880-1956) avioitui Nallin jälkeläisen, Juho Kallenpoika Mäenpään (1873-1952) kanssa v. 1903.
Niemi-Kartanon isäntälinja jatkui ainakin vuoteen 1892 asti, jolloin tilaa isännöivät Heikki Heikinpoika (1831-) ja vaimonsa Teiskon Toijalasta, Maria Kristiina Joosepintytär (1834-).

Vähä-Kartanossa Juho Simonpojan isännyys kesti tämän kuolemaan asti 61-vuotiaana v 1831. Hänen jälkeensä isäntiä olivat poikansa Juho Juhonpoika (1798-1860) ja Maija Liisa Matintytär (1800-1863) Ylöjärven Pengonpohjan Intistä. Suora isäntälinja jatkuu ainakin vuoteen 1892 Kalle Hermanninpoikaan (1851-) ja Teiskon Taulaniemen Maaria Aleksiina Juusentyttäreen (1857-)

Iso-Kartanossa oli siis Heikki Matinpoika saanut täysivaltaisen isännyyden v. 1813 tultuaan täysi-ikäisyyteen. Hän oli avioitunut pari vuotta aiemmin v. 1809 Teiskon Iso-Kulkkilan Anna Matintyttären (1792-1846) kanssa. Vaan keuhkotauti kaatoi tämänkin isännän, nuoren 37-vuotiaan miehen v. 1827. Sama kirous seurasi tätä isäntälinjaa aina Erkki Matinpojasta lähtien. Kumma yhteensattuma sekin että täyskaimansa Niemi-Kartanossa kuoli saman ikäisenä v. 1842. Leski Anna sai uuden isännän Iso-Kartanoon Teiskon Iso-Kahnasta. Heikki Matinpoika (1794-1846) ja Anna avioituivat 1828. Isäntälinja jatkui 1846 alken kirkkoväärtinäkin toimineen Juho Heikinpojan (1814-) ja Teiskon Jyväkorven Heta Sofia Matintyttären (1814-) toimesta. He isännöivät ilmeisesti vuoteen 1870 jolloin Iso-Kartanoon ilmaantuu Teiskon Paavolan Alaselta Erkki Juhonpoika ja Anna Mikontytär. Samaan aikaan Juhon veli Hermanni Heikinpoika lähtee Pirilän Alaselle itselliseksi. Isännyys on nähtävästi vaihtunut Iso-Kartanossa vuoden 1870 tienoilla. Kuitenkin vanha isäntäsukumme jatkaa asumista Iso-Kartanossa. Juhon ja Hetan lapsista monet muuttavat Tampereelle. Vuonna 1892 he asuvat edelleen Iso-Kartanossa lähes 80-vuotiaina yhdessä syntymästään 1849 heikkomieliseksi mainitun poikansa Juhon kanssa. Isännäksi rippikirjan jakso 1882-1892 mainitsee Malakias Erkinpojan ja vaimonsa Maaria Jaakontyttären.

Vuosisadan viimeiselle kymmenelle tultaessa Värmälän Niemi-Kartano ja Vähä-Kartano nähtävästi olivat siis edelleen 250 vuoden jälkeen vielä Paavo Tuomaanpojan (n.1600-1679) jälkipolvien hallussa. Värmälän sukuhaarat ovat levittäytyneet laajalle ja monasti risteillenkin kuten olemme havainneet.
Nykyisin Iso-Kartano on jo hävinnyt lähes tyystin Värmälän kylän maisemasta. Vähä-Kartano ja Niemi-Kartano sen sijaan ovat edelleen asuttuja. Tiedossani ei ole nykyisten omistajien suhteista vanhaan isäntäsukuun.

https://www.google.fi/maps/@61.62239,23.869031,3a,75y,94.95h,82.69t/data=!3m4!1e1!3m2!1s1xXfgZoyH8VaLHerBL_mbg!2e0?hl=fi

https://www.fonecta.fi/kartat/V%C3%A4rm%C3%A4l%C3%A4ntie,%2034240,%20K%C3%A4mmenniemi?lon=23.86984964597454&lat=61.619051050305636&z=15&l=SAT

Koetan ajan myötä kerätä ja liittää mahdollisuuksien mukaan sukupuuhun ja Geneanetin tietokantaani tietoja näistä jälkipolvista. Joten jos havaitset lisäyksiä, puutteita tai korjattavaa, otan tiedot vastaan nöyrästi kiittäen. Toivottavasti tämä tavoittaa Värmälän historiasta kiinnostuneet ja tarinat täydentyvät ja siirtyvät aikanaan seuraaville sukupolville.

Isäntäluettelo Värmälän Kartanot 1540-1892

Kartano-suvut Teiskon Värmälässä / osa II (1745- n.1780)

Teiskon Värmälän kylässä Kartanon rusthollia asuttaneen suvun alkuvaiheista kirjoitin edeltävässä blogitekstissäni Kartano-suvut Teiskon Värmälässä / osa I (1640-1745). Tarinassa päädyttiin 1740 -luvulle Matti Matinpojan (1681-1749) ja Teiskon Nallista taloon miniäksi tulleen Sofia Jaakontyttären (1680-1759) isännöimään aikakauteen.

Matti Matinpojan ja Sofia Jaakontyttären avioitumisella ja tilan jakamisella on oman perhehistoriani kannalta erityistä merkitystä. Tässä avioparissa yhdistyvät Värmälässä omat ja vaimoni sukuhaarat. Heidän pojistaan Erkistä ja Antista haarautuvat sukulinjat risteävät useasti jaetun Kartanon jälkipolvissa päätyen lopulta yhteisiin lapsiimme. Kun siihen lisätään Sofian vanhemmat Nallissa, saadaan polkujen risteämiin vielä yksi kerrostuma lisää.

Matilla ja Sofialla oli viisi lasta. Erkki Matinpoika (n.1703-1745) esikoispoikana odotteli vuoroaan Värmälän Kartanon isäntäluettelon jatkoksi. Elias Matinpoika (1709-1763) tilanteeseen tyytyen avioitui v. 1736 vesilahtelaisen Katariina Antintytär Mullin (n.1717-1780) kanssa. Heistä tuli sittemmin talollisia Tyrväälle Vähä-Roikkaan. Tytär Pirkko Matintytär (1712-) puolestaan avioitui 1734 Messukylään Takahuhdin Heikkilän Tuomas Matinpojan kanssa. Anna Matintytär (1719-) ja Korpulan Matti Matinpoika avioituivat 1738. Nuorimmainen oli Antti Matinpoika (1722-1803), tuleva Iso-Kartanon isäntä. Oliko perheessä vielä Sofia niminen tytär? SAY 1720-1739 mainitsee Sofian merkinnällä dr (dotter/tytär). 1746-47 löydämme SAY:n kirjoista myös Sofia -piian. Talon täysi-ikäisiä tyttäriä saatettiin tituleerata myös piioiksi. Tytär merkintä saattoi myös tarkoittaa miniää. Siten tämä tytär-Sofia voisi myös tarkoittaa esikoispojan Erkki Matinpojan puolisoa Sofia Mikontytärtä (1709-1773). Heidän avioitumisensa ajankohdasta ei ole löytynyt merkintää mutta ensimmäinen lapsi syntyi tammikuussa 1725 Värmälässä. Ehkä todennäköisempää on se, että Matilla ja Sofialla ei kuitenkaan ollut Sofia nimistä tytärtä.

Esikoinen Erkki Matinpoika oli siis avioitunut todennäköisesti viimeistään 1724. Vaimonsa Sofia Mikontyttären kotipaikasta ei ole varmuutta. Teiskon Korpulasta sitä voisi etsiä. Korpulassa esiintyy Mikko jolle on syntynyt tyttäriä 1698 ja 1699. SAY mainitsee v 1712 Korpulassa Sofia-nimisen piian. Talojen välillä on ollut muitakin naimakauppoja: Erkin sisar Anna Matintytär sekä poika Juho Erkinpoika (1731-1787).
Erkin ja Sofian lapsikatras ehti kasvaa seitsenpäiseksi kunnes Erkki yllättäen kuoli 42 vuotiaana helmikuussa 1745. Kartanon isännyyden käytännön hoito oli varmaan jo aiemmin siirtynyt Erkille ja Sofialle odottaen asian virallista täytäntöönpanoa. Vanha isäntä Matti kävi jo seitsemättäkymmentä. Erkin kuolema asetti suunnitelmat tilan periytymisestä uuteen asentoon. Erkin perillisissä oli yksi miespuolinen, Juho Erkinpoika. Hän oli tuolloin vielä ala-ikäinen. Ainoa täysi-ikäiseksi ehtinyt oli esikoistytär Maria Erkintytär (1725-). Hän oli jo ehtinyt avioitumaan v 1744 Teiskon Toijalaan. Muut Erkin tyttäret avioituivat vuorollaan Teiskolaisiin taloihin: Pänkälään, Paksulaan, Korpulaan, Kulkkilaan.

Vuonna 1746 tehdyillä naimakaupoilla järjesteltiin Värmälän Kartanon hallintaa varmistaen suvun omistuksen jatkuvuus. Erkin veli Antti Matinpoika avioitui maaliskuussa Teiskon Savonkylän Vanhatalon edesmenneen isännän Jaakko Tuomaanpojan (n.1673-1744) ja Saara Heikintyttären (1685-1765) esikoisen, Saara Jaakontyttären (1724-1760) kanssa. Pari kuukautta aiemmin oli Erkin leski, Sofia Mikontytär avioitunut uudelleen. Puoliso oli Teiskon Kulkkilasta Juho Olavinpoika (1716-1793).
Päädyttiin Kartanon jakamiseen: emätilaa jäivät nyt isännöimään Erkin leski Sofia Mikontytär uuden puolisonsa kanssa. Kartanosta erotettiin osa Erkki-vainaan nuorimman veljen, Antti Matinpojan ja Saara Heikintyttären isännöitäväksi. Uuden erotetun tilanosan nimeksi tuli Iso-Kartano, näköetäisyydellä emätilasta, jota alettiin kutsua nimellä Vähä-Kartano. Vanha isäntä Matti Matinpoika saattoi nyt huokaista ja siirtyä rauhallisin mielin lepoon Teiskon kirkkomaahan kolme vuotta myöhemmin 68-vuotiaana.

Juho Olavinpoika oli Kulkkilan Olavi Eskonpojan (1682-) poika. Hänen sisarpuolensa Maria Olavintytär (1724-1786) avioitui Teiskon Ala-Nallin emännäksi ja hänen jälkipolvensa kohtaavat Värmälän Niemi-Kartanon sukuhaarassa Juho Mäenpään (1873-1952) avioituessa Hilda Maria Liimolan (1880-1956)  kanssa v 1903; vaimoni isänpuoleista Mäenpään sukua Teiskon Vattulan Massilassa.
Pirkkalan ja Messukylän talvikäräjillä 25.3.1751 rusthollari Juho Olavinpoika lunasti perintöosuuksia vanhan isännän perikunnan sisaruksilta: Elias Matinpojalle 234 kuparitaaleria, Maria Matintyttärelle 142 kuparitaaleria ja Anna Matintyttärelle 124 kuparitaaleria. (http://www.karisalmi.fi/pauhari.htm)
Juho Olavinpojan veljenpoika Mikko Simonpoika Kulkkila (1739-) avioitui v. 1762 Riitta Erkintyttären kanssa - joka siis oli Juhon puolison, Kartanon emännän edellisestä liitosta. Näin Kulkkilan ja Värmälän väliset siteet saivat uuden vahvistuksen.

Juho Olavinpoika oli Vähä-Kartanon isäntänä 1746-1770. Pidän Arajärven historiateoksen isäntäluetteloa tältä osin virheellisenä, jonka mukaan tämän isännyys olisi jatkunut vuoteen 1779. Rippikirjoja tarkasteltaessa, voidaan todeta että jaksolla 1765-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7328432) on Juho Olavinpoika vielä merkitty isännäksi. Sen sijaan jakso 1771-1776 antaa isännäksi poikapuolen, Juho Erkinpojan (1731-1787)  (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7328553).  Häntä ei ole mainittu Arajärven isäntäluettelossa lainkaan. Toinen virheellinen tieto on mielestäni Juho Olavinpojan toisen vaimon nimi. Vanha emäntä Sofia Mikontytär kuoli 28.2.1773 jonka jälkeen Juho Olavinpoika avioitui uudelleen 5.12.1773 Maria Simontyttären kanssa Messukylän Palon Hempurasta. (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9959861). Arajärven esittämä Valpuri onkin heidän 1775 syntynyt tyttärensä. Kirjaus rippikirjassa on kovin sekava ja ymmärrettävästi aiheuttaa virhetulkintaa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7328553).

Vähä-Kartanon rippikirjasta 1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7328789)

Vähä-Kartanon Juho Erkinpojan ja tämän v 1751 Teiskon Korpulasta vihityn vaimon, Vappu Matintyttären  (1728-1805) lapsista Anna Juhontytär (1758-1846) avioitui Ylöjärvelle Pengonpohjan Tyrkköön. Tuolloin Teisko ulottui Näsijärven länsipuolelle ja käytännössä Korpula ja Tyrkkö olivat lähes naapureita; Ylöjärven ja Länsi-Teiskon raja kulki tilojen välimaastossa. Anna Juhontyttären sukulinja jatkui edelleen Ylöjärven Hempuraan ja siitä edelleen äidinisäni kotitaloon Pinomäkeen. Tyrkköä on käsitelty blogissani aiemmin seuraavissa teksteissä:

• "Siikemmäks!" sano Hempura pirua
• Kalle Jaakonpoika Syväojan l. Koiviston esivanhemmista
• Esivanhempainkatoa ja asutushistoriaa

Matti Juhonpoika (1759-1804) jatkoi Vähä-Kartanon isännyyttä isänsä jälkeen. Aivan tarkkaa tietoa isännyyden siirron ajankohdasta on vaikea määrittää. SAY asettaa Matin isännäksi jo v. 1780, kun taas rippikirjoissa vaihdos näkyy vasta jaksolla 1784-1791, jolloin isä Juho Erkinpoika kuolee v. 1786. Arajärvi asettaa Matin isäntäluettelossa vuosiin 1780-88. Jättäen siis mainitsematta tämän isän Juho Erkinpojan isännyyden. Juho Erkinpojan isäpuoli Juho Olavinpoika vaimonsa Maria Simontyttären kanssa asuttavat myös edelleen Vähä-Kartanoa. Matti Juhonpoika avioitui Messukylän Viialan talon tyttären, Leena Mikontyttären (1758-1826) kanssa v. 1782. Heidän jälkipolviaan seuraten päädytään uudelleen vaimoni isänpuoleiseen, aiemmin mainittuun Mäenpään sukuun Teiskon Vattulan Massilaan.

Margareetta Juhontytär (1756-1784) oli kolmas ja vanhin Juhon Erkinpojan ja Vappu Matintyttären aikuiseksi eläneistä lapsista. Hän avioitui Teiskon pitäjänräätälin Matti Juhonpojan kanssa v. 1779. Heidän poikansa oli Matias Grönberg, joka toimi pappina mm Messukylässä. Tästä sukuhaarasta voi lukea lisää Marjatta Valliuksen sivustolta http://personal.inet.fi/koti/vallius/sukutaulut.htm.

Iso-Kartanossa Antti Matinpoika ja Saara Jaakontytär olivat saaneet viisi tytärtä joista kolme kuoli lapsina. Kuudes lapsi koitui äidin kuolemaksi. Matti-poika syntyi ennenaikaisesti 7.8.1760, hätäkastettiin ja kuoli vielä samana päivänä. Kuten myös äitinsä Saara Jaakontytär. Heidät haudattiin yhdessä 10.8.1760.

Saara Jaakontytär Värmälän ja poikansa Matin kuolinmerkintä. Teiskon srk: arkisto/Digitaaliarkisto
 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7332106)

Antti Matinpoika toi taloon uuden emännän ja kolmelle pienelle tyttärelleen äitipuolen Teiskon Kuorannasta. Hänet vihittiin säädyllisen suruajan jälkeen Anna Jaakontyttären (1721-1780) kanssa 8.3.1761. Onnettomasti heidän ainoat lapsensa, Vappu ja Anna kuolivat molemmat v 1763.
Kun Antti Mikonpoika hautasi toisenkin vaimonsa v. 1780 oli Iso-Kartanon isäntä edelleen 58 vuotiaana miespuolista perillistä vailla.

Olipa Antilla kuitenkin pari tytärtä joiden myötä oli mahdollista saada vävyisäntä tilanhoitoa jatkamaan. Heistä vanhempi, Maria Antintytär (1751-1824) vietti Juhannushäitä v. 1767 Simo Erkinpojan (1744-1831) kanssa. Vihkimerkinnässä mainittiin "Unga tilkommande hälften Rusth. Simon Erickss" Siten isännyyden siirto Simolle ja Marialle oli sovittu jo naimakaupasta neuvoteltaessa. Simo Erkinpoika oli kotoisin Sahalahdesta Isolahden Yliseltä. Varsin poikkeuksellinen naimakauppa: yleensä oli Värmälään tapana naida korkeintaan Messukylästä tai Ylöjärven Pengonpohjasta.

Nuorempi Antin tyttäristä, Marketta Antintytär (1754-), avioitui Matti Juhonpojan kanssa 1774. Matti oli mahdollisesti syntyjään Teiskon Vattulan Alaselta ja lienee ollut renkinä Iso-Kartanossa jo 1771. Pariskunta asui jonkin aikaa Värmälän Järvenpään torpassa ja ovat ilmeisesti muuttaneet toisaalle v. 1778 jälkeen. Marketan syntymätiedoissa nimeksi on kirjattu virheellisesti Walborg.

Värmälässä vaikutti samoihin aikoihin toinenkin Antti Matinpoika Teriniemen torpassa. Hänen lapsiaan on eräissä sukuselvityksissä virheellisesti kirjattu rusthollari-Antin lapsiksi.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t135556
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t135670

Antti Matinpoika avioitui vielä kolmannenkin kerran. Lieneekö tottumusta, kun tämäkin vaimo oli Anna Jaakontytär. Seikka joka on sukuselvityksissä aiheuttanut sekaannusta. Tarkemmin ottaen hän oli nimeltään Anna Maria, Saarlahden Jaakko Tuomaanpojan (1711-1784) ja Maria Mikontyttären (1713-1758) tytär. Anna Maria Jaakontytär (1745-1802) ja Antti Matinpoika vihittiin 15.7.1781. He saivat kaksi tytärtä. Heta Antintytär (1782-1854) asui Värmälän sotilastorpassa Tolvilassa ensin ratsumies Henrik Hastin (1782-n.1808) vaimona  ja sittemmin leskenä. Avioitui myöhemmin v. 1813 Martti Juhonpojan (s. 1791 Messukylässä) kanssa asettuen torppareiksi Värmälän Koluun. Helena Antintytär (1786-1836) eli elämänsä vanhana piikana Vähä-Kartanossa.
Antti saatteli hautaan kolmannenkin vaimonsa v. 1801 ennen kuolemaansa Vähä-Kartanon 81-vuotiaana vanhana isäntänä  v 1803.

Vähä-Kartanon ja Iso-Kartanon isännyyksiä jaettiin vielä uudelleen ja naimakauppoja järjestettiin. Tarkkaavainen lukija saattoi saada siitä jo vihjeen edellä olevan kappaleen viimeisessä lauseessa. Jos ei vielä selvinnyt niin Värmälän Kartano- sukujen tarina jatkuu seuraavassa blogitekstissäni 1700- luvun loppuvuosista eteenpäin. Jospa se siitä avautuu...

Kartano-suvut Teiskon Värmälässä / osa III (n. 1780-1892)

Kahden isoisän Talvisota

Lokakuulle näinä päivinä sopii hyvin aiheeksi kaksi isoisää, joita yllättäen on yhdistänyt muukin kuin että viettivät syntymäpäiviänsä peräkkäisinä päivinä: heistä vanhempi Frans Emil Pinomäki 10.10. ja nuorempi Eino Artturi Mäenpää 11.10. Yhteistä on sukujuuret Teiskon Värmälän Vähä-Kartanossa (Juho Erkinpoika 1731-1787/Vappu Matintytär Teiskon Yli-Korpulasta 1728-1805) sekä Teiskon Kiimajoen Nallissa (Jaakko Pertunpoika 1637-1715/Kaisa Nuutintytär n.1644-1740). Yhteisiä jälkipolvia ovat tämän blogin kirjoittajan ja vaimonsa kaksi poikaa. Yhteistä on myös se, että he olivat talvella 1939-1940 Talvisodan melskeissä 6. divisioonassa samalla rintamalla Kannaksen Summassa. Merkittävä ero on kuitenkin siinä että toinen palasi kotiin, toinen sankarihautaan.

Eino Artturi Mäenpää

Eino oli syntynyt 11.10.1912 Teiskon Vattulassa Juho Kallenpoika Mäenpään (1873-1952) ja Hilda Maria Liimolan (1880-1956) kahdeksanlapsisen parven esikoiseksi. Kun liikekannallepano lokakuussa 1939 kutsui vuosina 1900-1918 syntyneitä miehiä palvelukseen, oli Eino ehtinyt pienen pojan isäksi avioiduttuaan messukyläläisen Inga Kytön kanssa 5.9.1937 (Ingan perheestä toisaalla blogissani tästä linkistä.). Raine Einari Mäenpää oli syntynyt Messukylässä joulupäivänä 1937. Rintamallelähdön koittaessa oli Einolle ja Ingalle jo toinenkin lapsi tulollaan.

Eino astui sotamiehenä palvelukseen 6. divisioonan 17. jalkaväkirykmenttiin (myöhemmin JR7). Joulun alla 1939 Einon yksikkö III/JR17(7) eteni Summajoen yli . Tässä 24. joulukuuta vetäytymiseen päättyneessä hyökkäyksessä yksikkö menetti kaatuneina 153 miestä. JR17(7) ryhmittyi uudelleen Näykkijärven tuntumaan. 28 joulukuuta alkoi jälleen siirtyminen kohti etulinjaa. Yksiköt nimettiin uudelleen vihollisen tiedustelutoiminnan hämmentämiseksi;
nyt 3.div III/JR7. Tämä otti rintamavastuun Summassa 3-5. tammikuuta 1940, Summan kylän lohkon sattuessa JR7:n osalle eversti Kaarlo Heiskasen johdossa. Tammikuu oli erityisen kylmä: ajoittain jopa -42 astetta. Osittain tämän vuoksi taistelutoiminta oli vähäisempää. Tammikuun loppua kohden venäläisten sotatoimet kiihtyivät. Summan lohkoa ampui helmikuussa alkaneessa suurhyökkäyksen tulivalmistelussa 30 tykistöpatteria. Lähteen ja Summan lohkot joutuivat kaikkein kiihkeimmän hyökkäyksen kohteiksi.
5. helmikuuta 1940 tapahtumista on seuraava kuvaus (http://tosiasiat.fi/6.+divisioona+(talvisota)):

"5. helmikuuta puna-armeija hyökkäsi jälleen huomattavasti suuremmin voimin. Kahteen eri hyökkäykseen laskettiin osallistuneen 100-150 hyökkäysvaunua ja runsaasti jalkaväkeä. Divisioonalle alistettu ErP 3 osallistui tehokkaasti hyökkäysvaunujen torjuntaan. Suomalaisten onnistui kuitenkin torjua molemmat hyökkäykset. Summankylän lohkoa miehittänyt JR 7 oli kärsinyt jo tähän mennessä suuria tappioita ja muutenkin divisioonan joukot alkoivat olla loppuun asti väsyneitä neuvostotykistön vuorokaudet ympäriinsä jatkuneen tulen vuoksi. Lisäksi linnakkeiden ja korsujen tuhoutuminen tykistötulessa johti siihen, että suomalaisjoukot joutuivat olemaan murentuneissa asemissaan yötä päivää. Useampana yönä pakkasta saattoi olla yli 30 astetta, joten nukkuminenkin alkoi olla mahdotonta. Joukkojen kulumista ja uupumista lisäsivät luonnollisesti jatkuvat taistelut toistuvine vastahyökkäyksineen. Divisioonalle alistettiinkin JP 3, joka jo seuraavan yön aikana otti rintamavastuun osittain kuluneelta rykmentiltä Suokannan ja Summankylän lohkojen saumassa"

Kansallisarkiston Sotapäiväkirjat kokoelma Jalkaväkirykmentti 7. III pataljoona 1940-1940 (SPK 962) on luettavissa arkiston sivuilta. Kyseisen päivän tapahtumiin pääsee tästä linkistä.

Edellä kerrotun päivän tapahtumat koituivat Eino Artturi Mäenpään kohtaloksi. Hänet on kirjattu kaatuneeksi 5.2.1940 Summassa 27-vuotiaana. Viipurissa 29.2.1940 allekirjoitetussa kuolinsyyraportissa kuolinsyyksi kirjattiin "Vuln.sclopet.capitis" eli ampumahaava päässä.

Tapahtuma Internetin Suomen Sotasurmat -sivustolla tästä linkistä:
Einon kantakortti ei ole jostain syystä säilynyt arkistossa.

Eino haudattiin Messukylän kirkon sankarihautaan. Tytär Raija syntyi helmikuussa 22. päivä. Isä ja tytär eivät siis ehtineet milloinkaan tavata...

Yöpartiomiehiä Summassa 1939. Kuvalähde: SA-kuva

Frans Emil Pinomäki

Frans oli syntynyt 10.10.1902 Ylöjärvellä Herman Alfred Pinomäen (1874-1959) ja Aleksandra Josefina Hirvijärven (1871-1958) perheen toiseksi lapseksi. Hän oli avioitunut 26.4.1925 rippikoulutoverinsa Rauha Maria Koiviston kanssa. Isoveljensä Eeti oli nainut aiemmin Rauhan isosiskon Olgan. (Mainittu aiemmassa blogissa Kalle Jaakonpojan 15 lasta). Liikekannallepanon koittaessa Frans oli 37 vuotias kahden tyttären, Kaarinan ja Mirjan isä. Hänen joukko-osastokseen osoitettiin 6.div II/KTR3 (kenttätykistörykmentti) jossa toimi ajomiehenä. Käytännössä tarkoitti että kuljetti hevoskärryillä tykistölle ammuksia ja tarvikkeita yms. - ja paluukuormassa ruumiita ja haavoittuneita. Osasto koottiin 13.10.1939 Turkuun. Muistan mummuni kertoneen että he tapasivat jäähyväisiksi ennen rintamalle lähtöä Turun Tuomiokirkon portailla.














Kantakortin mukaan Frans osallistui seuraaviin taisteluihin:
Summajoki 22.-23.12 1939
Summa 2.1.-14.2.1940
Näykkijärvi 17.-25.2.1940
Viipuri 1.-13.3.1940

Kotiväki on pitänyt omaa kirjanpitoaan, ilmeisesti kenttäpostissa saatujen tietojen mukaan.

Johanneksessa 1939 kuvalähde: SA-kuva

Frans on kantakortin mukaan lomautettu 1.5.1940. Hän palasi rintamalta ainakin fyysisesti haavoittumattomana. Välirauhan aikaan tammikuussa 1941 perheeseen syntyi Reijo. Jatkosodassa Frans ei ollut enää rintamalla taistelujoukoissa. Vähäpuheinen kun oli muutoinkin, en muista että hän olisi koskaan kuulteni puhunut sotakokemuksistaan. Hän kuoli Tampereella 73 vuotiaana 4.4.1976 ja on haudattu Lamminpään Saarikorven hautausmaalle.

Alla on linkkejä lähdetietoina käytettyihin sotahistoriallisiin kirjoituksiin ja arkistoihin

Sotapäiväkirjat JR/7 1.1.40-29.3.40: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1503083

Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/6._divisioona_(talvisota)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalankannaksen_taistelut_talvisodassa

http://tosiasiat.fi/6.+divisioona+(talvisota)
http://www.newikis.com/fi/wiki/Jalkav%C3%A4kirykmentti_17_(talvisota)
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/karjala/neuvostoliittolaisten_suurhyokkays

http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/kertomuksia-6/298-kertomukset-81/m3-16/307-tapahtui-1-2-14-2-1940-valisena-ajalla
http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/kertomuksia-6/296-kertomukset-81/m3-14/305-summan-munasuolla

Karttoja:
http://sotakartat.blogspot.fi/search/label/Summa
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsXRf9mDwuBBcC8MHQlBLiluTCKEc2TB0ZoVJSvQnAwNpOryjONjkUbgqMqOp6nvp6C0JFrtHlZtvKPcX97-SdEVfAwYUfir35Dn60MyzAieTx1pfDdwI7nf2GTk0IMqjWF3OyKonLr0xl/s1600/Scan10001+(3).JPG
https://www.google.com/maps/d/edit?mid=zhrNXylZEUY0.kvt8wq266uiw