torstai 16. huhtikuuta 2015

Kartano-suvut Teiskon Värmälässä / osa III (n. 1780-1892)

Kahdessa edellisessä kirjoituksessani on taitettu matkaa Teiskon Värmälän Kartanossa 1640-luvulta 1780-luvulle.

Tästä tarinan taival jatkuu:

Kartanon rustholli oli nyt 1780- luvulla jaettu kahteen osaan. Emätilasta tuli Vähä-Kartano, jota isännöivät rusthollarina Matti Juhonpoika (1759-1804) ja puolisonsa Leena Mikontytär (1758-1826). Iso-Kartanossa Matin isän isän veli Antti Matinpoika (1722-1803) ja Anna Maria Jaakontytär (1745-1802) olivat siirtyneet jo sivummalle. Isännän ja rusthollarin paikan oli ottanut v. 1773 alkaen vävy Simo Erkinpoika (1744-1831) naituaan  v.1767 Maria Antintyttären  (1751-1824).

Vähä-Kartanon isännyys oli siirtynyt Matti Juhonpojalle isältään Juho Erkinpojalta (1731-1787) jo v. 1780 Matin ollessa naimaton 21-vuotias nuorimies. Vanha isäntä Juho kuoli 56-vuotiaana v. 1787 hengenahdistukseen, joten voidaan arvella että hän oli taudin heikentämänä päättänyt siirtää isännyyden Matille jo tuolloin v. 1780. Myös Juhon isä Erkki Matinpoika (n.1703-1745) oli kuollut varhain, vain 42-vuotiaana.
Varsin pian Juho Erkinpojan kuoltua, v.1788-89 suoritettiin Vähä-Kartanon ja Iso-Kartanon kesken tilanvaihto-operaatio. Matti Juhonpojan perhekunta siirtyi Iso-Kartanoon. Vastaavasti Simo Erkinpojan perhekunta muutti Vähä-Kartanoon. Mikä mahtoi olla tämän toimenpiteen tarkoitus? Tähän en ole toistaiseksi löytänyt mitään silmiinpistävää loogista syytä. Molemmat rusthollit olivat varsin varakkaita, arvoltaan osapuilleen samansuuruisia talonpoikaistiloja.


Värmälän rusthollit SAY:n luetteloissa  tilanvaihdon aikaan. Ylempänä Iso-Kartano, alempana Vähä-Kartano

Arajärven Teiskon historiaa käsittelevän teoksen luvussa "Talonpojan varallisuussuhteet" (s358-370) kuvataan myös Värmälän Matin ja Simon varallisuutta ja siitä saa käsityksen heidän taloudellisesta asemastaan suhteessa seudun muihin talonpoikiin. Valtakunnassa suoritettiin v. 1800 yleinen omaisuudenluovutusvero. Kruunun talous oli ajautunut syvään ahdinkoon 1700- luvun lopun katovuosien ja rautamalmin vientivaikeuksien vuoksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_IV_Aadolf) jonka johdosta koolle kutsutut valtiopäivät Norrköpingissä päättivät korjata valtiontaloutta ylimääräisellä omaisuuden arvoon perustuvalla verolla. Verotettaviksi tulivat myös mm. pelikortit, sokeri, taskukellot ja koirat. Kekseliäisyyttä on siis verottajalta vaadittu jo tuolloinkin.
Värmälän rusthollien yhteenlaskettu kokonaisarvo 3000 riksiä oli suurempi kuin yhdelläkään toisella Teiskon tai emäpitäjä Messukylän rusthollilla, mukaan lukien Teiskolan kartano. Ainoastaan Hatanpään säteri ylitti Värmälän rusthollin arvon - yli 2 1/2 kertaisesti. Keskimääräinen teiskolainen talonpoikaistila oli arvoltaan 300-600 riksiä.
Irtainta omaisuutta Matti Juhonpoika ilmoitti 50 riksin edestä, sekä velkasaatavia 155 riksiä. Koko omaisuuden arvoksi hänelle saatiin 1840 riksiä, kuuluen siten harvalukuiseen teiskolaisten suuromistajien joukkoon. Vain 6% alueen talonpojista ylsi yli 1000 riksin. Matin perukirjoituksessa v 1804 omaisuudeksi laskettiin 1184 riksiä, mutta tämä johtunee aliarvostuksista pesän arvioinnissa.
Simo Erkinpoika ilmoitti irtainta omaisuutta 10-20 riksiä. Hänen koko omaisuuden arvokseen ilmoitettiin 1750 riksiä. Varallisuutta suhteessa emäpitäjän Messukylän suurtiloihin, mm Turtolaan (1300 riksiä) verrattuna kasvattivat todennäköisesti suuret metsäomistukset, joita yleensäkin ottaen oli teiskolaisilla tiloilla messukyläläisiä enemmän.

Vähä-Kartanoon siirtyivät siis isäntäpari Simo Erkinpoika ja Maria Antintytär. Heidän lisäkseen mukana tuli kahdeksanpäinen lapsilauma. Esikoinen Anna oli kuollut jo kaksi vuotiaana v. 1770. Kuopus Simo Simonpoika syntyi vasta muuton jälkeen v. 1791.  Samoin muuttivat vanha isäntä Antti Matinpoika, vaimonsa Anna Maria Jaakontytär sekä heidän kaksi tytärtään, Heta ja Helena.
Simon ja Marian lapsista Marketta Simontytär (1772-1827) on yhden Värmälästä erkaantuneen sukuhaaramme esi-äiti. Hän avioitui 1793 Ylöjärven Liimolan Yliselle miniäksi ja tulevaksi emännäksi Juho Yrjönpojan (1771-1817) puolisona. Sukuhaara johtaa Ylöjärvellä Kilpijoen kautta Koivistoon eli Syväojalle äidin äitiini. Ja sitä kautta yhdistyy Pinomäen sukuun, jonka esi-äidin, Anna Juhontyttären (1758-1846) jo tapasimme Vähä-Kartanossa.
16.10.1796 vietettiin Vähä-Kartanolaisten ja Messukylän Hirvenniemen Keson kesken kaksoishäitä.
Juho Simonpoika (1769-1831), tuleva Vähä-Kartanon rusthollari ja isäntä, otti emännäkseen Keson Maria Joosepintyttären (1774-1839). Keson leski-isäntä ja Marian veli Juho Joosepinpoika vei puolestaan Värmälästä emännäksi Maria Simontyttären (1775-).
Simon ja Marian tyttäristä Helena avioitui Teiskon Jutilaan ja Sofia naapuriin Kämmenniemen Mikkolaan. Annasta tuli muurarimestari Matts Wilenin puoliso ja nuorimmainen Simo Simonpoika muutti isänsä kotimaisemiin Sahalahdelle v. 1823.

Muuttoliikettä Kartanoiden välille aiheutti vielä yksi lemmenpari. Vähä-Kartanon Matti Simonpoika (1780-1848) ja Iso-Kartanon Maria Matintytär (1785-1869) olivat laittaneet ennenaikaisesti ja ilman lupia alulle uuden Värmälän perillisen. Nuoripari vihittiin kesäkuussa 1804, juuri sopivasti ennen lapsen syntymää elokuussa. Tämä Heikki Matinpoika (1804-1842) oli sittemmin jatkava Värmälän rusthollariperinnettä. Näin nuorikko, 19-vuotias Maria Matintytär muutti Iso-Kartanosta Vähä-Kartanoon - eli takaisin synnyinkotiinsa! Hän siis oli Iso-Kartanoa tuolloin tilanvaihdon jälkeen isännöineen Matti Juhonpojan tytär. Nuoripari oli, kuten havaitaan hyvinkin läheistä sukua keskenään: sulhanen ja appiukko olivat pikkuserkkuja keskenään. Lieneekö tilanne ottanut vanhan Matin terveyden päälle - hän nimittäin ehti kuolla juuri ennen häitä toukokuussa 1804 vain 44-vuotiaana. Kuolinsyyksi mainitaan tvinsot - hivutustauti jota keuhkotaudiksikin kuvataan. Tuttu kohtalo valitettavasti tuon sukulinjan isännillä. Kuten aiemmasta tekstistäni kävi ilmi, olivat Matin isä Juho Erkinpoika ja samoin tämän isä Erkki Matinpoika kuolleet suhteellisen nuorina. Myös Juhon kuolinsyy mainittiin hengitystieongelmaksi.

Matti Simonpojan ja Maria Matintyttären vihkimerkintä 10.6.1804
Iso-Kartanon Matti Juhonpojan kuoltua oli tilanpidon jatkuvuus turvattava. Juuri avioituneelle nuorelle parille tilan isäännyyttä ei luovutettu, vaikka Maria olikin vanhin Matin lapsista. Lieneekö ollut vanhan isännän kuolinvuoteelta antama viimeinen tahto ja "rangaistus" nuorenparin siveettömyyksille? Matti Juhonpojan ja leskiemäntä Leena Mikontyttären vanhin poika, Heikki Matinpoika (1789-1827) oli vasta 16-vuotias kun hänet Arajärven historian isäntäluettelon mukaan on merkitty Värmälän Iso-Kartanon isännäksi v. 1805. Todennäköisesti tilanhoidossa on suurin vastuu ollut leskiemännällä sekä Vähä-Kartanon kokeneella kaartilla. Olihan siellä vanha isäntä Simo Erkinpoika edelleen hyvissä voimissa samoin kuin poikansa, nykyinen isäntä Juho Simonpoika. Ja lisäksi siis Matti Simonpoika ja Maria Matintytär.
Voitaneen jopa arvella että viimeksi mainittu pari oli tosiasiallisesti käytännön toimissa merkittävästi mukana. Vuonna 1813, kun Iso-Kartanon Heikki Matinpoika tuli täysi-ikäiseksi 24-vuotiaaksi, muuttivat Matti Simonpoika ja Maria Matintytär Värmälän Niemeen, joka alunperin oli Värmälän torppa. Tästä muodostettiin Niemi-Kartano, joka Arajärven isäntäluettelossa ilmaantuu vasta 1820. Kuitenkin 1813 rippikirjalla Matti tituleerataan jo Niemen isännäksi. Arvatenkin Niemi-Kartanon erottaminen heille omaksi tilaksi oli jossain määrin katsottu oikeutetuksi nyt kun Heikki Matinpoika oli täysi-ikäinen ottamaan Iso-Kartanon haltuunsa täysipainoisesti. Eikä vanhan Matin haamu enää kummitellut asiassa lähes kymmenen vuotta myöhemmin. Matti Simonpoika ja Maria Matintytär tulivat siten kiertäneeksi kaikki Värmälän Kartanot.

Iso-Kartanon Matti Juhonpojan lapsista Matti Matinpoika (1798) asui kotitilalla vaimon ja lapsen kanssa ainakin vielä 1840-luvulla. Nuorin lapsista, Helena Matintytär (1758-1826) avioitui Teiskon Sääksniemen Jooseppi Matinpojan kanssa v. 1826.

Värmälän Niemi-Kartanon rippikirja 1813-1819
Näin siis Värmälän Kartano oli jakaantunut 1820-luvulle tultaessa kolmeen osaan, jotka kaikki olivat rustholleja ja omistajat 1640- luvulla alkaneen isäntäsuvun jälkeläisiä. Heikki Matinpoika Iso-Kartanossa, Juho Simonpoika Vähä-Kartanossa ja Matti Matinpoika Niemi-Kartanossa.

Niemi-Kartanon isännyys jatkui, kuten aiemmin tuli mainituksi, Heikki Matinpojan toimesta vuodesta 1836 alken. Hän avioitui v 1831 Maria Liisa Mooseksentyttären (1811-1888) kanssa Ruoveden Muroleen Frigårdista. Heikki kuoli  v.1842 halvaukseen edeltäjiensä tavoin nuorena 37-vuotiaana. Vaimo Maria oli tuolloin raskaana odottaen Mooseksen syntyväksi 5 kk myöhemmin. Niemi-Kartanon vanhapari oli tuolloin edelleen elossa. Leskiemäntä nai Teiskon Vähä-Tahlosta uuden isännän Niemi-Kartanoon: Juho Matinpoika (1818-1868) astui saappaisiin v. 1843. Heikin ja Marian pojan, Mooses Heikinpojan (1842-1910) tyttären kautta päädytään jälleen vaimoni puoleiseen Mäenpään sukuun Teiskon Massilaan kun tämä Hilda Maria Liimola (1880-1956) avioitui Nallin jälkeläisen, Juho Kallenpoika Mäenpään (1873-1952) kanssa v. 1903.
Niemi-Kartanon isäntälinja jatkui ainakin vuoteen 1892 asti, jolloin tilaa isännöivät Heikki Heikinpoika (1831-) ja vaimonsa Teiskon Toijalasta, Maria Kristiina Joosepintytär (1834-).

Vähä-Kartanossa Juho Simonpojan isännyys kesti tämän kuolemaan asti 61-vuotiaana v 1831. Hänen jälkeensä isäntiä olivat poikansa Juho Juhonpoika (1798-1860) ja Maija Liisa Matintytär (1800-1863) Ylöjärven Pengonpohjan Intistä. Suora isäntälinja jatkuu ainakin vuoteen 1892 Kalle Hermanninpoikaan (1851-) ja Teiskon Taulaniemen Maaria Aleksiina Juusentyttäreen (1857-)

Iso-Kartanossa oli siis Heikki Matinpoika saanut täysivaltaisen isännyyden v. 1813 tultuaan täysi-ikäisyyteen. Hän oli avioitunut pari vuotta aiemmin v. 1809 Teiskon Iso-Kulkkilan Anna Matintyttären (1792-1846) kanssa. Vaan keuhkotauti kaatoi tämänkin isännän, nuoren 37-vuotiaan miehen v. 1827. Sama kirous seurasi tätä isäntälinjaa aina Erkki Matinpojasta lähtien. Kumma yhteensattuma sekin että täyskaimansa Niemi-Kartanossa kuoli saman ikäisenä v. 1842. Leski Anna sai uuden isännän Iso-Kartanoon Teiskon Iso-Kahnasta. Heikki Matinpoika (1794-1846) ja Anna avioituivat 1828. Isäntälinja jatkui 1846 alken kirkkoväärtinäkin toimineen Juho Heikinpojan (1814-) ja Teiskon Jyväkorven Heta Sofia Matintyttären (1814-) toimesta. He isännöivät ilmeisesti vuoteen 1870 jolloin Iso-Kartanoon ilmaantuu Teiskon Paavolan Alaselta Erkki Juhonpoika ja Anna Mikontytär. Samaan aikaan Juhon veli Hermanni Heikinpoika lähtee Pirilän Alaselle itselliseksi. Isännyys on nähtävästi vaihtunut Iso-Kartanossa vuoden 1870 tienoilla. Kuitenkin vanha isäntäsukumme jatkaa asumista Iso-Kartanossa. Juhon ja Hetan lapsista monet muuttavat Tampereelle. Vuonna 1892 he asuvat edelleen Iso-Kartanossa lähes 80-vuotiaina yhdessä syntymästään 1849 heikkomieliseksi mainitun poikansa Juhon kanssa. Isännäksi rippikirjan jakso 1882-1892 mainitsee Malakias Erkinpojan ja vaimonsa Maaria Jaakontyttären.

Vuosisadan viimeiselle kymmenelle tultaessa Värmälän Niemi-Kartano ja Vähä-Kartano nähtävästi olivat siis edelleen 250 vuoden jälkeen vielä Paavo Tuomaanpojan (n.1600-1679) jälkipolvien hallussa. Värmälän sukuhaarat ovat levittäytyneet laajalle ja monasti risteillenkin kuten olemme havainneet.
Nykyisin Iso-Kartano on jo hävinnyt lähes tyystin Värmälän kylän maisemasta. Vähä-Kartano ja Niemi-Kartano sen sijaan ovat edelleen asuttuja. Tiedossani ei ole nykyisten omistajien suhteista vanhaan isäntäsukuun.

https://www.google.fi/maps/@61.62239,23.869031,3a,75y,94.95h,82.69t/data=!3m4!1e1!3m2!1s1xXfgZoyH8VaLHerBL_mbg!2e0?hl=fi

https://www.fonecta.fi/kartat/V%C3%A4rm%C3%A4l%C3%A4ntie,%2034240,%20K%C3%A4mmenniemi?lon=23.86984964597454&lat=61.619051050305636&z=15&l=SAT

Koetan ajan myötä kerätä ja liittää mahdollisuuksien mukaan sukupuuhun ja Geneanetin tietokantaani tietoja näistä jälkipolvista. Joten jos havaitset lisäyksiä, puutteita tai korjattavaa, otan tiedot vastaan nöyrästi kiittäen. Toivottavasti tämä tavoittaa Värmälän historiasta kiinnostuneet ja tarinat täydentyvät ja siirtyvät aikanaan seuraaville sukupolville.

Isäntäluettelo Värmälän Kartanot 1540-1892

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti