Kalle Jaakonpoika Syväojan l. Koiviston esivanhemmista

Kahdessa aiemmassa blogitekstissä tutustuimme Kalle Jaakonpoika Syväojaan joka myöhemmin Koivistona tunnettiin. (Kalle Jaakonpojan 15 lasta ja Syväoja l. Koivisto Ylöjärven Takamaalla)
Mainituksi tuli miten Kallen isä Jaakko Mikonpoika asettui Ylöjärven Takamaan Syväojalle vaimonsa Eeva Stiina Mikontyttären kanssa. Tehdäänpä nyt vielä katsaus mistä Kallen esivanhemmat olivat kotoisin. Pikakatsauksen 11 sukupolvea kattavaan esitykseen Kallen esivanhemmista listamuodossa voit tehdä Geneanetin sukutietokannastani tästä linkistä. Tai vaihtoehtoisesti puumuodossa esitettynä tästä linkistä.

Isän puolelta Mouhijärveltä...

Jaakko Mikonpojan isä Mikko Paavonpoika oli syntynyt 13.9.1754 Mouhijärvellä Tiisalan ratsutilan torpparin poikana. Mikon äidin, Maria Matintytär Juntun sukua tunnetaan Mouhijärvellä Hermalan Tilalla, Mustianojan Juntussa ja Liuhassa sekä Hahmajärven Laadussa. Varhaisin tieto on Liuhan isännästä, Erkki Tuomaanpojasta v.1540 (http://users.utu.fi/isoi/talot/mouhijar.htm).

Maanmittaushallituksen kartta-arkisto

Maria Matintytär avioitui Paavo Juhonpojan kanssa v.1742 ja he ryhtyivät siis Tiisalaan torppariksi. Paavon alkuperästä on arveluita, joille ei ole vielä löytynyt vahvistusta. Paavon tiedetään syntynyeen Mouhijärvellä Kairilan Horolassa 22.1.1722. Myöhemmästä patronyymistä huolimatta syntyneiden luettelossa arvellaan että hänen isänsä olisi ollut venäläinen sotilas Ivan.("Sades wara en rysk drg.Iwan" (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4947351) Aviottomana  Elina Tuomaantytär hänet on ilmeisimmin synnyttänyt ollessaan 41 vuotias naimaton ikäneito ja Horolan piika. Merkillistä on, että Paavo on myöhemmin kirjattu Juhonpojaksi varhaisimmassa rippikirjassa Tiisalassa v. 1748. Ketään Juhoa ei näyttäisi lähipiirissä olleen. Yleensä isän jäätyä tuntemattomaksi, käytettiin matronyymia. Tässä tapauksessa se siis olisi pitänyt olla Paavo Elinanpoika. Samaisen Elinan tiedetään olleen
sittemmin Tiisalassa yhtäaikaa poikansa Paavon kanssa, jossa hän myös kuoli 1754 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9734430).  Elina saattaa olla Lavian Tuomas Mustapään v. 1681 syntynyt tytär (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4945227), mutta tämäkin on toistaiseksi vahvistamaton olettama.

24 vuotta Tiisalan ratsutilan torpparina riitti. Syystä tai toisesta 50 vuotias Paavo pakkasi muijan, mukulat ja kamppeet ja lähti Pinsiöön. Sieltä perhe löytyy isäntänsä nimeä kantavasta Paavolan torpasta v. 1778. (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/harju/rippikirja_1768-1783_tk422/85.htm). Mikko Paavonpoika oli vielä Pinsiössä ollessaan akaton mies. Jotain oli Mikolla tullut asiaa isolle kylälle Tampereen suuntaan - olisiko vasta perustettu kaupunki houkuttanut. Hyhkyn Vallerista tarttui Mikolle käsipuoleen parikymppinen Liisa-neitonen. Ties vaikka olisivat markkinoilla tavanneet.

Harju , Vihityt, 1747-1818

V 1780 Mikko Paavonpoika ja Liisa Yrjöntytär avioituivat ja asettuivat aluksi Valleriin. Lyhyeksi jäi tarina Paavolan torpassa nuorenparin muutettua Ylöjärvelle Mäkkylän torppareiksi Multisiltaan. Myös Mikon vanhemmat jättivät Pinsiön taakseen ja elivät loppuvuotensa Pirkkalan Pitkäniemen lampuotina eli vuokraviljelijänä. Siellä he kuolivat vajaan viikon välein huhtikuussa 1795; Paavo 73 vuoden iässä ja Maria 82-vuotiaana.

Jos Paavo olisikin ollut venäläisen sotilaan poika...hyvällä mielikuvituksella on kiinostavaa hakea tästä alku ja syy Kalle Jaakonpojan tunnetulle kiinnostukselle Venäjän keisariin ja lapsikatraansa venäläisperäiselle nimikavalkaadille.

...ja Kangasalta

Jaakko Mikonpojan äiti Liisa Yrjöntytär oli siis avioituessaan v 1780 vanhempiensa luona Hyhkyn Vallerissa. Syntyjään hän kuitenkin oli Kangasalta Iharin Välttilästä. Liisan äiti Kirsti Pekantytär oli avioitunut Välttilän myllärin kanssa v. 1743. Kirsti jäi leskeksi v. 1756 kaksospoikien ja kahden tyttären huoltajaksi. Perheeseen tarvittiin kiireesti elättäjä ja myllyyn mylläri. Ennen uuttavuotta Kirsti ehtikin saada naima-asiat järjestykseen. Yrjö Heikinpoika tuikkasi oman puulusikkansa Välttilän pirtin hirren rakoon ja ryhtyi pyörittämään myllyä. Yrjön alkuperästä ei ole varmuutta.
Vihkitieto väittää hänet Iharilaiseksi. Syntymäajastakin on vähän vaihtelevaa tulkintaa 1709, 1711, 1712, 1719 ... joka tapauksessa  jo tukevasti keski-iällä. Mahdollisesti hänkin jo ollut aiemmin aviossa. Kenties Iharilainen myllyrenki?
Kirsti Pekantyttären kaksospojat 1. avioliitosta - Juho ja Simo - olivat päätyneet Iharista lähtiessään lampuodeiksi Harjun pitäjään Hyhkyn Valleriin n. 1768. Liisa oli 7-vuotias tyttönen kun perhe muutti poikien perässä Valleriin.

Kangasalan kirkonkylä ylävasemmalla, Iharinkoski alaoikealla. Keskellä Vehoniemen harju.
Kaivannon kanavaa ei vielä ole. (vanhakartta.fi)

Iharinkosken myllykylän nousu 1604 ja tuho 1830 on mielenkiintoinen tarina. Koski syntyi luonnonmullistuksessa jonka on sanottu olevan suurimpia Pohjosmaiden historiassa. Jääkauden jälkeisen maannousun ja kevättulvan vuoksi vesimassat mursivat uuden väylän pudottaen Längelmäveden pintaa neljä metriä. Tämä aiheutti Sarsankosken kuivumisen yhdessä yössä 10. kesäkuuta 1604. Kylän myllyt pysähtyivät. Längelmäveden ja Pälkäneveden välinen virtaus muutti suuntaansa ja välille syntyi Iharinkoski. Sinne nousi useita uusia myllyjä. Sarsan isännät arvelivat itse Pirun olleen asialla. "Ilkeä Ihari teki Sarsan vaivaiseksi" manasivat sarsalaiset. Asiasta raportoitiin aina kuningasta ja paavia myöden. Maailmanlopun ennusmerkiksikin sitä arveltiin.
Tätä Iharin kulta-aikaa jatkui reilu 200 vuotta vuoteen 1830. Tuolloin rakennettiin Kaivantoon kanavaa ja rakenteiden petettyä veden virtaussuunnat muuttuivat jälleen aiheuttaen Iharinkosken kuivumisen.
Mainittakoon vielä hivenen aiheen sivusta: Längelmäveden pinnan lasku aiheutti myös ylempänä vesistössä Eräjärven pinnan laskun ja erkaantumisen Längelmävedestä. Samalla paljastui Eräjärven syvyyksistä Kivikarin saarenpläntti odottelemaan kesämökin laittajaa.

... päädyttiin Ylöjärvelle

Aiempaa kerraten; Mikko Paavonpoika ja Liisa Yrjöntytär muuttivat parin Vallerin vuoden jälkeen Ylöjärvelle Mäkkylän Multisillan torppaan v 1783. Perillisiä tupsahteli torppaan 10 kappaletta tasaisella tahdilla 24 vuoden aikana. Tästä linkistä pääset kurkistamaan Multisillan rippikirjaa vuosilta 1809-1814. Liisan äidin, Kirsti Pekantyttären kuoltua Vallerissa v 1787 muutti isä Yrjö Heikinpoika tyttärensä luo Multisiltaan. Siellä hän sitten parin vuoden kuluttua kuolikin vanhana miehenä 1.11.1790. 79 vuotiaana mikäli uskomme merkintää kuolleiden luettelossa. Syntymäajastahan oli monenlaista tietoa.

Mikko Paavonpojan ja Liisa Yrjöntyttären erästä jälkipolvihaaraa voit seurata Root's Web:in sivustolla.

Lisäys 30.10.2014:
Mikko Paavonpojan ja Liisa Yrjöntyttären jälkikasvusta löytyy epäsuora kytkentä Pinomäen sukumme esivanhempiin: heidän tyttärensä Maria Mikontyttären tytär (s.1754) Johanna Matintytär (s.1817) avioitui Hermanni Erkinpojan (s. 1819) kanssa. Hermannin isästä, Erkki Matinpoika Hempurasta on kerrottu aiemmassa blogissa "Siikemmäks sano Hempura pirua" . Johanna kuoli 1857 ja Hermanni avioitui uudelleen Leena Matintyttären (s.1834) kanssa, josta avioliitosta on Herman Alfred Pinomäki (1874-1959). Hänet on mainittu blogissani aiemmin mm. tekstissä Kalle Jaakonpojan 15 lasta. Jälleen kerran piiri pieni pyörii...

Äidin puolelta Vesilahdelta...

Kalle Jaakonpojan äiti Eeva Stiina Mikontytär oli syntynyt v 1792 Ylöjärven Mutalassa, Heikkilän tilasta jaetulla Ylisellä. Myllymäeksikin sitä kutsuttiin. Eeva Stiinan isän puoleinen suku tuli Vesilahden Anian kylästä Äijälän talosta, nykyisin Pirkkalaa. Varhaisin tieto heistä on Mikko Joosepinpoika, joka isännöi Äijälää 1698.

Pojan poika Mikko Juhonpoika oli leskeksi jäätyään nainut v 1766 Maria Matintyttären  ja päätyi v 1788 Vesilahdelta Mutalaan Myllymäkeä isännöimään. Maria Matintytär oli eräiden tietojen mukaan Ylöjärven Mutalan Heikkilästä. Puoliso Mikko Juhonpoika on mainittu Lasse Iso-Iivarin laatimassa isäntäluettelossa merkinnällä "la"- tarkoittaen lankoa. Heikkilää isännöi tuolloin Matti Simonpojan jälkeen Juho Matinpoika. Siten Myllymäki olisi siis irroitettu Marian veljen Juho Matinpojan isännöimästä Heikkilästä, josta tuli Alanen eli Ala-Heikkilä. Ja näin ollen Maria olisi Heikkilän Matti Simonpojan tytär. Vakuuttavaa dokumenttia tästä en ole löytänyt, joten hypoteesi jää pääosin em. Lasse Iso-Iivarin esityksen varaan. Maria Matintyttären oletettu syntymäaika 1738 on ennen Matti Simonpojan tunnettua avioitumista. Päätelmä on kylläkin hyvin looginen selittämään miksi Vesilahden Anian isäntä päätyi Ylöjärven Mutalaan Heikkilästä tuolloin irroitettuun Myllymäkeen.
Tästä seuraisi erikoislaatuinen asetelma:
Myllymäen isännyys vaihtui pian Mikko Juhonpojan esikoispojalle, joka oli syntynyt ensimmäisestä avioliitosta Margareetta Heikintyttären kanssa V. 1765. Mikko Mikonpoika otti isännän vastuun v 1792. Hän oli avioitunut v 1790 Maria Juhontyttären kansssa Heikkilän Alaselta, jonka isän Juho Matinpojan jo tapasimme edellä.  Juhon sisareksi oletettu Maria Matintytär olisi siis Mikon äitipuoli sekä Myllymäen uuden emännän anoppi ja täti.
Kenties ei avaudu ensilukemalla. Asiasta kiinnostuneet voivat lukea ajatuksella uudelleen - muut jatkakoot seuraavalle riville ; )

Näin päädymme siis Eeva Stiina Mikontyttären syntymään v 1792 Ylöjärven Mutalan Myllymäen uuden isäntäparin toisena lapsena. Perhe asui Myllymäkeä vuoteen 1813. Jokin Mikkoa veti palaamaan isänsä suvun seuduille päin. V 1813 hänestä tuli 48 vuotiaana Tottijärven Sorvaan Nikkilän ratsutilan isäntä yhdeksän vuoden ajaksi. V 1822 perhe muutti Pirkkalan Alapehulaan, jossa Mikko kuoli 1844 ja vaimo Maria Juhontytär kuusi vuotta myöhemmin v 1850.
Eeva Stiina asui siis Alapehulassa v 1825 ja oli jo 33-vuotias ikäneito avioituessaan vajaa vuotta nuoremman Jaakko Mikonpojan kanssa asettuakseen Multisillan torpan emännäksi - ja siitä siis edelleen Syväojalle.

Edellä kerrottu antaa selityksen sille, miksi Syväojalle / Koivistoon löytyi myöhemmin isäntä Vesilahdelta. Kalle Jaakonpojan tytär Emma Emerentia Koivisto naitettiin v 1893 Matti Tallisen kanssa kuten aiemmassa blogissa on kerrottu. Matti oli syntyjään Tottijärven Sorvan Knuutilasta, aivan Nikkilän naapurustosta. Kalle Jaakonpojalla oli näin äitinsä kautta yhteyksiä Vesilahden ja Tottijärven suuntaan jotta Tallisen kanssa päästiin puheisiin.

... pitkänlinjan Ylöjärveläisiä

Eeva Stiinan äiti Maria Juhontytär (s.1768) oli Ylöjärven Mutalan Heikkilästä kuten edellä on kerrottu. Heikkilässä suku oli ollut jo kuuden sukupolveen ajan. Heikki Antinpojan ajoista asti vuodesta 1634 oli isännyys peritynyt isältä pojalle. Emäntiä oli 1700-luvulla Heikkilään naitu Ylöjärven Tyrköstä ja Nokialta Hinttalasta. Tätä vanhempien emäntien syntyperistä merkinnät ovat puutteellisia.

Maria Juhontyttären äidin Maria Matintyttären periytyminen Ylöjärven Pengonpohjan Tyrköstä vaatii vielä varmistavia tietoja, mutta hyvin todennäköisenä sitä voidaan pitää. Toistaiseksi esitän hänet Matti Jaakonpoika Tyrkön (s.1707) ja Maria Heikintytär (s. n. 1707 Viljakkala, Penko) 17.12.1744 syntyneeksi tyttäreksi. Matti Jaakonpoika oli Tyrkön isäntä 1727-1760. Näin törmäämme jälleen ilmiöön esivanhempainkato: tässä isäntäparissa on esivanhemmat myös Pinomäkeen johtaneeseen sukuhaaraamme, josta on mainittu aiemmassa Hempuraa käsitelleessä blogitekstissäni. Tyrkköläisiä esi-isäntiämme tunnetaan vuodesta 1637 alkaen. Tyrkön emännän Maria Heikintyttären esivanhempia tunnetaan Viljakkalan Penkossa vuodesta 1645 alkaen.

Hinttalan museo (http://www.museokompassi.fi/nokia/nokian-museot/)
(c) Nokian kaupunki vapaa-aikakeskus

Maria Juhontyttären (s.1768) isän isä Matti Simonpoika (s.1715) toi emännän Heikkilään Nokian Kankaantaan Hinttalasta v. 1739. Maria Juhontytär oli syntynyt v.1715 Hinttalan lampuodin Yrjö Nuutinpojan ja Kristiina Mikontyttären perheeseen. Kristiinan esi-isä Niilo Mikonpoika oli tullut isännäksi Hinttalaan v. 1649 veljensä Matti Niilonpojan jälkeen. Hinttalasta tuli Suuren Pohjan Sodan ja isovihan aikaan 1700-luvun alussa ns furiirin eli majoitusmestarin puustelli. Puustelli oli kruunun viran haltijalle luovutettu palkkatila. Furiiri eli majoitusmestari oli sotaväen majoituksesta ja muonituksesta vastannut upseeri. Hinttalan isäntämme olivat siis lampuoteina vuokranneet tilan viranhaltijalta jonka palkkanautintaan tilan vuokratuotto kuului.

Hinttala on nykyisin Nokian kaupungin omistama kotiseutumuseo. Tutustu tarkemmin tästä:
http://www.nokiankaupunki.fi/palvelut/vapaa-aika/kulttuuri/nokian-museot/
http://www.museokompassi.fi/nokia/nokian-museot/



Lähteitä:
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys SSHY kirkonkirjat
Suomen Sukututkimusseura, historiankirjat HisKi
Digitaaliarkisto digi.narc.fi Asutuksen yleisluettelot
Lasse Iso-Iivari talonhaltijaluettelot
Vanhan Pirkkalan Historia, Juhani Saarenheimo
Mirja Pinomäki-Kangas ja Leena Ekroos sukututkimus

Joitakin linkkejä Sarsan mullistukseen:
(http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/iharif.html)
(http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/sarsan_maisema_mullistui_yhdessa_yossa)
(http://www.kangasala.fi/tietoa_kangasalta/historia/sarsa/)