Sukunimi Friis viittaa Friisinmaana tunnettuun alueeseen nykyisen Hollanin rannikkoalueella. Friisiläisiä kauppiaita asettui Lounais-Suomen rannikkoseudulle 1000-1200-luvuilla. Tästä muistona on edelleen m.m. Kustavin Friisilä, joka sijaitsi vilkkaan kauppalaivareitin varrella. Tuolloin elettiin n.k. Hansaliiton valta-aikaa. Saksan Lyypekistä muodostui Itämeren kauppareittejä hallinnut keskus. Tämän saksalaisen kauppaliiton mahti kenties ajoi friisiläisiä kauppiaita etsimään uusia seutuja toimeentulonsa varmistamiseksi. Heidän mukanaan tuli alueelle myös kulttuurisia vaikutteita m.m. kristinuskon muodossa, joka vielä tuolloin haki jalansijaa kantaväestön keskuudessa.
Magnus Friis (s. n. 1430 - k. n.1498)
Naantalin pormestarina v. 1452 tunnettu Magnus Friis hallitsi vaimonsa Anna Olavintyttären (Anna Olofsdotter) perintötiloja Merimaskun Tanskilaa ja Karviaista.
Annan isä oli Magnusta edeltävä, v. 1443 perustetun Naantalin ensimmäinen pormestari, rälssimies Olavi Juhonpoika (Olof Jönsson). Hän siis omisti aiemmin edellämainitut tilat Merimaskussa ja nautti tiloiltaan verovapauksia (ruots. frälse) varustaen ratsumiehiä kruunun palvelukseen. Hänen periytymisestään on esittänyt arvioita m.m. Tapio Vähäkangas. Olavin isä on mahdollisesti ollut v. 1442 sinettitodistajana tunnettu Jösse Beltare i Danskila af vapen. Olavin sinetissään käyttämä palkkikuvio saattaa viitata Balk-sukuun. Tästä eriävä, Leif Tennaren esittämä hypoteesi johtaa Olavin Sluk-Stryk sukuihin Ahvenanmaalle. Sinettikuvionsa hän olisi periyttänyt äitinsä puoleisesta suvusta. Tämän veli oli Euran Lähteenojan Lars Larsson Finne. Hän esitää myös että Magnus Friisin isä olisi se Nigels Fress, joka osti v. 1455 Tukholman Köpmannagatanilta kivitalon 200 markan hintaan, josta jäi velkaa 100 markkaa.Magnuksen ja Annan jälkeläisistä tiedetään perinnönjakojen perusteella:
- Margareta (s. ennen 1480 - k. n. 1509). Hän oli Naantalin nunnaluostarissa ja sai isänsä kuoltua 1498 n.k. proventiksi 1/4 Merimaskun Tanskilasta. Proventti oli luostarille korvausta asumisesta ja ylläpidosta. Hän kuoli ilmeisesti ruttoepidemiassa v. 1509. Tämän jälkeen veljensä peruutti proventin, jolloin tila palautui kokonaisuudessaan suvulle.
- Martinus (Mårten) Frisius (s.ennen 1480 - k. 1549) Kaarlelan eli Kokkolan kirkkoherra 1543. Sai Merimaskun Tanskilan perinnönjaossa, jonka lahjoitti kuningas Kustaa Vaasalle 1546. Vastineeksi sai - ilmeisesti vanhuuden turvaksi - Hämeenkyrön kirkkoherran viran. On epävarmaa toimiko hän lainkaan virassa vai nauttiko ainoastaan viran tulot elatuksekseen.
Poika Hannu Martinpoika (k. jälkeen 1625) oli ilmeisesti syntynyt avioliiton ulkopuolella. Toimi lainlukijana ja Ala-Satakunnan voutina. Omisti puolet Merimaskun Karviaisesta yhdessä serkkunsa Vilppu Juhonpojan kanssa sekä talon Loimaalla Vuolteen kylässä, joka jäi hänen jälkeensä autioksi vaimon joutuessa kerjuulle.
Seppo Suvannon Naantalin historia -teoksessa esitetty avioliitto Martinus Frisiuksen ja Isonkylän Jägerhorn -sukuisen Kristina Olofintyttären välillä on oletettavastikin virheellinen ja perustunee sekaannukseen jäljempänä esitellyn, samannimisen veljenpoikansa avioliitosta Raision Tahvion Tanskilan Jägerhorn-sukuisen perijän kanssa. - Juho (Jöns) Friis (s. ennen 1480) sai perinnönjaossa Merimaskun Karviaisen sekä Naantalissa sijainneen kiinteistön. Hänen jälkeensä omaisuus jaettiin poikiensa kesken siten, että Vilppu Juhonpoika sai puolet Karviaisesta ja Naantalin kiinteistö jaettiin Markus Juhonpojan ja Martti Juhonpojan kesken. Karviainen muuttui rälssitilasta verotilaksi ja toista puolta omisti aiemmin mainittu serkkunsa Hannu Martinpoika.
 |
| Naantalin kirkko |
Martti Juhonpoika (Mårten Jönsson) Friis (s. ennen 1530 - k. ennen 1567)
Naantalilainen porvari, joka tunnetaan tulliluetteloista vuosina 1551-1553. Mainitaan v. 1556-1562 Isokylän rälssitarkastuksessa vastaavan ratsasvelvollisuudesta yhdessä Mårten Olofsson Jägerhornin kanssa. Martti oli nainut tätä ennen saman Jägerhorn af Storby-suvun Kirsti Juhontyttären (Kirstin Jönsdotter) (s. ennen 1530 - k. jälkeen 1580), e.m. Mårten Olofsson Jägerhornin sisaren tyttären.
Tämän avioliiton ja vaimonsa perinnön kautta perhe oli Isokylän puolen säterin omistajia, johon kuului myös Raision Tahvion Tanskila, perheen asuinpaikka n. 1560-1581. Tahvion Kirsti-emäntä on suorittanut kymmenysveron vuonna 1567, joten miehensä on ollut tuolloin jo vainaa. Vuoden 1569 hopeaveroluetteloissa hänet mainitaan yhteensä kuuden luodin painoisten hopeaketjun- ja sormuksen luovuttajana. Tämä irtaimen omaisuuden arvosta peritty kymmenys kerättiin n.k. Älvsborgin lunnaiksi, jolla kruunu lunasti Knäredin rauhassa Tanskalle hävityn Älvsborgin linnan .
Martin ja Kirstin lapsista tunnetaan seuraavat:
- Antti (Anders). Vanhempien kuoltua Isonkylän puolikas vaihdettiin Lemun Raukuiseen Antin hallittavaksi.
- Pietari (Peder) Friis (s.1560 - k. n. 1600) sai perinnönjaossa Tahvion isännyyden.
- Matti (Matts) oli mahdollisesti myös perheen poika.
Pietari Martinpoika (Peder Mårtensson) Friis (s.1560 - k. ennen 1606)
Omisti äitinsä suvusta periytyneen Raision Tahvion kartanon. Lienee avioitunut n. 1594, jolloin sai vapautuskirjeen kuningas Sigismundilta koskien vaimonsa Anna Pietarintytär (Anna Pedersdotter) Skalmin (s. n. 1570 - k. n. 1600) perintötiloja: Kaarinan Uittamo, Raision Luolala, Ruskon Kylämäki ja Seppälä. Hän oli yhtenä aatelin allekirjoittajana Uppsalan kokouksessa 1593, joka Kaarle-herttuan kutsumana vahvisti luterilaisen uskontunnustuksen ainoaksi ja valtakunnassa hyväksytyksi uskoksi. Toimenpide oli osa tapahtumia, joissa katolinen kuningas Sigismund ja setänsä Kaarle-herttua kannattajineen kävivät valtataistelua Ruotsin hallinnasta.
Suomen käskynhaltijana oli Klaus Fleming, jonka alaisuudessa Pietari Martinpoika Friis toimi Turun linnassa erilaisissa tehtävissä. Fleming vastusti Kaarle-herttuan toimia ja hallitsi Suomea lähes itsevaltiaan ottein tukien kuningas Sigismundia. Hän kutsui Suomen aatelin koolle Turkuun v. 1596, johon kokoukseen myös Pietari Martinpoika Friis osallistui. Tarkoituksena oli vastustaa Kaarle-herttuan valtiopäivillä läpiajamaa päätöstä, jolla kuningas Sigismundin päätökset alistettiin valtaneuvoston hyväksyttäviksi. Suomen aatelisto asettui Flemingin taakse, vaikkakaan ei yksimielisesti.Näin Fleming ja Suomen aatelisto ajautuivat Kaarle-herttuan kanssa avoimeen kiistaan. Kaarle käytti hyväkseen talonpoikien tyytymättömyyttä vero- ja sotilasrasituksiin ja tuki Nuijasotana tunnettua talonpoikaiskapinaa. Tätä legendaksi muodostunutta, Jaakko Ilkan keulakuvakseen nostamaa kansannousua oli Pohjanmaalla kukistamassa Flemingin joukoissa myös Pietari Friis. Klaus Fleming kuoli yllättäen ollessaan palaamassa Turun linnaan, jonka Kaarle-herttua pian tämän jälkeen piiritti ja kukisti vastarinnan. Pietari Friis jotui Kaarlen vangiksi, mutta armahdettiin ja vapautettiin v. 1599. Kaarle-herttua teloitti n.k. Turun verilöylyssä lukuisia Flemingiä tukeneita aatelisia varoitukseksi ja ojennukseksi, jonka kohtalon Friis onnekseen vältti. Pietari Martinpoika kuoli kuitenkin melko pian tapahtumien jälkeen n. 40-vuotiaana, ennen vuotta 1606.
Näistä tapahtumista olen kirjoittanut myös aiemmassa blogiartikkelissani "Tarinaa Stodiuksista, osa III - kirjurin puujalka", jossa kerotaan Turun linnan kirjuri Henrik Hanssonista samojen tapahtumien pyörteissä.
Anna Pietarintytär Skalmin isälinjaisia esivanhempia kirjataan Kalmin sukuseuran laatimassa sukutaulussa aina 1350-luvun Paraisille Lydeke Skalmiin. Ehkä varhaisin varmemmin tunnettu Annan esi-isä oli aateloitu Rövernäsin herra Lars Skalm (s.n. 1430).
Pietari Martinpojalla ja Anna Pietarintyttärellä oli kaksi tytärtä, jotka perintönään jakoivat perheen omaisuuden.
- Elina (s. 1597 - k. 1652). Perintönä Luolala, puolet Uittamosta ja Kylämäki.
- Kristiina (s. n. 1599 - k- 1656) Perintönä Tahvio, puolet Uittamosta ja Seppälä. 1. puoliso Thomas Eriksson Skalm (s. n. 1595 - k. 1625) omisti Mynämäen Tokelan sekä Rymättylän Pakinaisten tilat. 2. puoliso Arvid Grabbenskiöld (k.1655).
Arvid Johanneksenpoika Kajala (s.n. 1580 - k. 1637)
 |
| Maskun kirkko (Wikimedia) |
"Tässä on haudattuna rehellinen ja arvossa pidetty mies Kajalan Arvi Johanneksenpoika, joka nukkui Herrassa huhtikuun 7. päivänä 1637. Tässä lepään lapsieni kanssa. Tulkoon luokseni myös vaimoni ja ne lapseni, jotka vielä kuolemalta säästyneinä ovat elossa. Itseni, ystäväni ja kaikki muut jätän Jumalan haltuun. Aamen. Aamen."Arvidin ja Elinan avioliitosta tiedetään seuraavat jälkeläiset, jotka kaikki käyttivät äitinsä suvun nimeä Friis:
- Anna (k. 1654), puoliso luutnantti Kustaa Orre (k. 1686) Anna hallitsi peritönä Maskun Kakkaraista 1652-1654. Hän kuoli nuorena ja lapsettomana.
- Kristina (k. 1690), puoliso Turun raatimies ja kämnerinotaari Håkan Andersson Prytz (k.1667). Kristina hallitsi perintönä sisarensa jälkeen Maskun Kakkaraista 1655-1690.
- Elisabet (k. 1683), puoliso Maskun Kelhoisten ratsutilallinen, kornetti Grels Nilsson (kaatui sodassa Puolassa 1655. Elisabet avioitui uudelleen luutnantti Hannu Tuomaanpoika Starckin (k.1678) kanssa. Jälkipolvia tunnetaan Kellmannus-Fontelius-Fontell nimillä.
- Elina (k. 1682), puoliso lainlukija Mikael Eerikinpoika Reuter (Ritter) (k. 1674). Hallitsi isänperintönä Maskun Kajalaa 1652-1682.
- Piritta (k. 1694) Ei tiedossa puolisoa tai lapsia. Kuoli Kelhoisissa Maskussa.
- Johannes Arvidi Frisius (s. 1613 - k. 1672) kts. tarkemmin alla.
- Petter Arvidinpoika Friis (k. 1639) kaatui ratsumiehenä Torsten Stålhandsken joukoissa Saksassa.
Johannes Arvidi Frisius (s. 1613 - k. 1672)
 |
| Frisiuksen lahjoittama messukasukka (c) Naantalin seurakunta |
Turun Yliopistosta Johannes valmistui maisteriksi v. 1653 - aikana jolloin toinen sukuhistoriassamme esiintyvä henkilö, Martin Stodius toimi Yliopiston professorina sekä e.m. Raision-Naantalin prebendaseurakunnan kirkkoherrana. Stodius oli myös allekirjoittajana dokumentissa, jolla myönnettiin Frisiukselle sekä perillisilleen hautapaikka Naantalin kirkon kuorissa vastineena kirkolle v. 1667 lahjoitetusta messukasukasta sekä silkkibrokadisesta alttarivaatteesta. Kasukka vietiin isonvihan aikana Ruotsiin suojaan venäläisten sotilaiden ryöstelyltä ja palautettiin sittemin takaisin Naantalin kirkkoon, jossa sitä edelleen säilytetään.
 |
| Kansilehti Uppsalassa 1639 painetusta julkaisusta |
Johannes Frisius nimitettiin Kangasalan kirkkoherraksi v.1656 ja lääninrovastiksi v. 1660, josta virasta hänelle myönnettiin palkkioksi n.k. rovastintynnyrit viljaa. Rovastin tehtäviin kuului kiertää tarkastuskierroksilla kahdeksan seurakunnan alueella pitäen rovastinkäräjiä, joissa käsiteltiin m.m. seurakunnan kiistoja ja kurinpitotoimia. Tällaisia tunnetaan m.m. ruovesiläisten ja virtolaisten keskinäisten riitojen sovittelu ja keuruulaisten rikkomuksista asetettu pannajulistus. Rovastikaan ei ollut immuuni käräjöinnille, joka tuntuu olleen useastikin kirkonmiesten "nautintaoikeus". Frisius käräjöi suolatynnyrivelastaan pormestari Josenhausenin kanssa sekä haastoi virtolaisen Timo Kalettoman esivallan vastustamisesta. Kunniaansa varjellen Frisius toimitti tuomiokapituliin valituskirjelmän häntä solvanneesta papista.
 |
| respondenttina Mikael Gyldenstolpen pro gradu julkaisussa Turussa 23.4.1653 |
 |
| Johannes Arvidi Frisiuksen hauta Naantalin kirkossa ( (c) JP Mattjus) |
Frisius hoiti Kangasalan kirkkoherran ja rovastin virkaa kuolemaansa asti v. 1672. Hän oli merkittävä ja vaikutusvaltainen hahmo aikakautensa Satakunnassa sekä asemansa että omaisuutensa puolesta. Hän kuoli Pöytyän pappilassa matkalla ollessaan ja haudattiin Naantalin kirkon kuoriin, jossa hautakivensä on edelleen nähtävillä.
Johannes Frisius oli kolmasti avioliitossa, joista kirjaan seuraavat puolisot ja jälkeläiset:
1. puoliso v. 1642, Anna Martintytär Salko (k. 1652) Turun pormestarin Martti Sipinpoika Salkon tytär. Haudattu Turun Tuomiokirkkoon.
Lapset tästä avioliitosta:
- Arvid Frisius (s.ennen. 1652 - k. n. 1678). Rykmentin pastori. Karkun Järventaan rusthollin omistaja 1676-1678. Puoliso Juliana Månsdotter Palm (k. 1736) hallitsi Järventakaa leskenä 1679-1680.
- Sofia (s. ennen 1642 - k. 1674) Puoliso Isokyrön kirkkoherra Israel Eriksson Alftanus (s. n. 1632 - k. 1712). Edellä tässä artikkelissa mainittu Martin Stodius oli Israel Alftanuksen serkku ja kytkeytyy siten aiempaan blogiartikkeliini "Tarinaa Stodiuksista: Osa I - sukukronikka totta vai tarua?"
2. puoliso jälk. 1652 Margareeta Johanneksentytär Wenno (k. 1658), Mynämäen kirkkoherran Johannes Nikolai Wennon (k. 1667) tytär.
Lapset tästä avioliitosta:
- Johannes Frisius (s. jälk. 1652 - k. jälk. 1678) Gustaf Creutzin rakuunaeskadroonan katselmuskirjuri.
- Maria Frisia (s. n. 1654 - k. 1733) puoliso n. 1674, Vesilahden nimismies Jeremias Martinpoika Steen (s. n. 1646 - k.1697). Tämä siis artikkelin alussa mainittu aviopari ja linkki Steenin suvusta kertovaan aiempaan artikkeliin "Steenin tyttäret ja Niemen rusthollit"
3. puoliso v. 1659 Katariina Gregoriuksentytär Utter (k. 1694). Pöytyän kirkkoherra Gregorius Utterin tytär.
Lapset tästä avioliitosta:
- Per Frisius (Petrus Johannis Raumoensis) (k. 1703) Joutsenon kirkkoherra ja valtiopäivämies.
- Lars Frisius (Laurentius Johannis Raumoensis) (k. 1732) Hauhon vt kirkkoherra. Sai perintönä Naantalin Luolalan.
- Elisabeth Frisius (s. 1671 - k. 1740) puoliso Hämeenkyrön kirkkoherra Arvid Arvidinpoika Rothovius (s. n. 1656 - k. 1732)
Friisien sukuun avioliiton kautta liittyvistä, tässä artikkelissa mainittujen sukujen esipolvista (Jägerhorn, Skalm, Kajala, Wenno, Svarthafra) kirjoitan tarkemmin tulevissa artikkeleissa.
Linkkejä ja lähteitä:
- Ulla Kota-aho
- Suomen Sukututkimusseura, Genos, Genos 69(1998), s. 125-138,158 Peder Dansken jälkeläiset, Tapio Vähäkangas http://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm
- http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=722
- Tapio Vähäkangas; Friis-suvut Suomessa keskiajalta Ruotsinvallan loppuun (Suomen historian progradu-työ, Jyväskylän yliopisto 1977)
- Aulis Oja Genos 45(1974), s. 93-95, 128 Rymättylän kirkkoherran Simon Matthaein ja hänen vaimonsa sukuperä http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_93.htm
- Tapio Vähäkangas Genos 46(1975), s. 79 (Lisäyksiä Simon Matthaein vaimon sukutauluun)
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1809
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1808
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1810
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2023
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2521
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2522
- http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2729
- http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=722
- http://uu.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A803565&dswid=326
- https://doria.fi/bitstream/handle/10024/110271/Decas_positionum_philosophicarum_1653.pdf?sequence=1
- http://www.naantalinseurakunta.fi/messukasukka
- Hjorth suku http://www.kolumbus.fi/carita.hjorth/
- Kalmi suku http://tkalmi.mbnet.fi/kalmi/kalmi.htm
- Kalmi suku http://tkalmi.mbnet.fi/SkalmTables.htm
- Jully Ramsay: Frälseslekter i Finland intill stora ofreden http://runeberg.org/frfinl/0140.html
- http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31659&page=2
- http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4842.html
- http://forum.genealogi.se/index.php?topic=67111.0
- http://forum.genealogi.se/index.php?topic=67090
- http://users.utu.fi/isoi/talot/karkku.htm
- http://tunnustuskirjat.fi/upsala.html
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Friisia
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Friisit
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Rälssi
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Rälssitila
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Rälssivero
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Säteri
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismund
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismundin_ja_Kaarlen_valtataistelu
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Fleming
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Lempisaari
