Näytetään tekstit, joissa on tunniste Langius. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Langius. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Gode-Aurelius

Jatkona edeltävään blogitekstiini Gode-suvun vaiheista kohti Ylä-Satakunnan latvavesistöä, käyn seuraavaksi läpi kyseiseen sukuun avion kautta kytkeytyvien esiäitieni esipolvia. Alkupaloina aiheeseen olen jo aiemmin esitellyt Essbjörn-Bars-Bandeman sukuhaaraa.

Vesilahden Järvenrannan kylän Tanskan rusthollia tuli v. 1740 emännöimään Juho Erkinpoika Goden (1694-1777) puolisoksi Maria Juhontytär Aurelia (1695-1779). Juho ja Maria olivat avioituneet n. v. 1726 jolloin Maria on ensimmäisen kerran kirjattu SAY:ssa Tanskan rustholliin. Hänet tapaamme edeltävinä vuosina 1710-1725 Vesilahden Sakoisten Kurjen talossa yhdessä perheensä kanssa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583451 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=600745)

Vesilahti "Kuninkaan kartasto 1776-1805
Timo Meriluoto/Vanhat kartat (http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/index.html)
Maria oli syntynyt V. 1695 Eurassa apupapin ja pitäjänapulaisen Johan Jacobi Aureliuksen (n. 1660 - 1729) sekä Sofia Matintytär Langian (n. 1664 - 1731 jälk.) perheeseen. Sisaruksia hänellä ilmeisesti oli ainakin Sofia ja Matti. Heistä on tiedossa ainoastaan edellä olleet SAY:n maininnat Kurjessa. Sofia on mahdollisesti  joko avioitunut tai isänsä tavoin kuollut v. 1729. Valitettavasti Vesilahden seurakunnan vanhimpia arkistoja tuhoutui tulipalossa 1800-luvulla, jonka vuoksi tiedot monen vesilahtelaisen vaiheista ovat tavoittamattomissa.


Johan Jacobi Aurelius (s.ennen 1660 - k. 1729)

Johan Jacobi Aurelius oli syntynyt n. 1660, todennäköisesti Lapin pitäjän (tl) Kullanperällä Mattilan Jaakko Matinpojan (k. ennen 1670) ja Susanna Baltzarintytär Gebhardtin (s. ennen 1640) perheeseen. Isän puoleiset esi-isät ovat nähtävästi asuttaneet Mattilaa jo ainakin vuodesta 1504, jolloin Knut Henrikinpoika Mattila mainitaan laamannikäräjillä v. 1504 (Hannu-Matti Järvinen)

Johan on kirjattu Turun katedraalikoulun oppilaaksi 13.3.1680 nimellä Johannes Jacobi Lappiensis (tai Lappoenses). Tavan mukaan lisänimenä opiskelijalle kirjattiin usein kotipaikkaan viittaava latinankielinen nimi. Tämä Tuomiokirkon kupeessa sijainnut Suomen ensimmäinen koulu oli kirkon ylläpitämä laitos, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli kouluttaa pappeja ja kirkonpalvelijoita.
Niin Johan Jacobi Lappiensis valmistuttuaan sai paikan Euran seurakunnassa kirkkoherra Mathias Petri Langiuksen (k.1697) apulaisena v. 1688. Samaan pestiin näyttää kuuluneen myös avioliitto kirkkoherran tyttären kanssa, koska häitä pidettiin Sofia Matintyttären kanssa Eurassa 5.2.1688. Langius toimi aiemmin Johanin opinahjossa, Turun katedraalikoulussa m.m. apologistana. Joten saattaa olla että tunsivat toisensa jo niiltä ajoin, mikä siten olisi vaikuttanut Johanin sekä virka- että vävypestiin.

Ajan tapojen ja kirkollisen virka-aseman vaatimusten mukaan tuli Juho Jaakonpojalla olla myös nimi sen mukaisesti. Aurelius nimen hän lienee adoptoinut sukulaiseltaan, isänsä kotipitäjän, Lapin kirkkoherralta Johannes Gregorii Aureliukselta. Nimi vaikuttaa johdetun latinankielisestä sanasta aurum, joka merkitsee kultaa. Johannes Gregoriilla oli Lapin Kullanperällä Seikkula niminen tila ja tästä kylän nimestä olisi siis johdettu arvokkaalta kalskahtava Aurelius. Kullanperältä oli myös Juho Jaakonpojan isän puoleinen suku, joten miksipä ei hänellekin tämä nimi istunut siinä kuin kirkkoherrallekin.

Kolme vuotta myöhemmin Johan ylennettiin appensa apumiehestä pitäjänapulaiseksi vakinaiseen seurakunnan papin virkaan. Pari ensimmäistä vuotta 1692-1693 Johan toimi Yläneellä, jonka jälkeen palasi Euran kirkonkylään 1694.  Seurakuntalaiset olivat aluksi tyytyväisiä sielunpaimenensa auliiseen ja vaatimattomaan tapaan palvella virassaan. Viinanpiru kuitenkin alkoi vaivata siinä määrin että vuonna 1701 hänen valitettiin esiintyneen humalassa kirkollisessa toimituksessa. Saarnamatkoilla pitäjässä hän aiheutti pahennusta taloissa juopottelullaan ja saarnoistakaan ei enää tullut tolkkua. Appiukko, kirkkoherra Langius oli jo mennyt manalle eikä ollut puolustamassa ja ojentamassa vävyä kaidalle tielle. Uusi kirkkoherra Nils Wrigstadius ei hyvällä katsonut virkamiehensä toilailua. Johan Jacobi Aurelius pidätettiin virastaan v. 1704 ja erotettiin 1705. Hän sai kuitenkin pitää papillisen virkansa kun hänet v. 1708 valittiin Vesilahden pitäjänapulaiseksi. Esimiehekseen hän sai kirkkoherra Carolus Josephi Walleniuksen, jonka suku oli arvostettu ja pitkään Vesilahdella kirkollisissa viroissa toiminut. (Äitinsä puolelta Steen -sukua kuten Erkki Juhonpoika Goden puolison, Kristiina Klauntytär Bars'in äiti Maria Juhontytär. Caroluksen isänpuoleinen Wallenius suku liittyy puolisoni esipolviin, joita molempia pyrin valottamaan myöhemmin.)


Vesilahdelle asetuttuaan Johan Jacobi Aurelius siis aiemmin kerrotun mukaisesti hankki omistukseensa ja perheensä asuttavaksi Sakoisista Kurki-nimisen tilan. Lieneekö vanhat paheet kuitenkin edelleen vaivanneet kun tottijärveläiset katsoivat aiheelliseksi nimitellä sopimattomasti pitäjänapulaista. Tottijärven oma kappalainen Jakob Hosslerus oli estynyt virantoimituksesta matkustettuaan Turkuun. Aurelius astui saarnatuoliin tämän sijasta vaan saarna ei sujunutkaan seurakunnan odotusten mukaisesti. Tästä seurauksena nimismies nosti syytteen kahta suunsoittajaa vastaan, jotka olivat kutsuneet Aureliusta lorohousuksi ja jauhonsihtaajaksi.
Johan Jacobi Aurelius palveli Vesilahdella ainakin isovihan ajan yli 1720- luvun alkupuolelle. Hän kuoli Vesilahdella 1729. Vaimonsa Sofia Matintytär hallitsi leskenä Sakoisten Kurkea ainakin vielä v. 1731.




Gebhardt ja Finno-suvut Raumalla

Raumalla vaikutti Lauri Baltzarinpoika Gebhardt (k.1640). Hän oli Rauman raatimies 1605-1611 sekä pormestari 1616-1636. Lisäksi valtiopäivämiehenä 1627 ja 1634. Hän toimi laivanvarustajana omistaen muutamia aluksia jotka kävivät kauppaa m.m. Saksaan. Gebhardtien omistuksessa oli Raumalla Agus-niminen talo (nyk Kauppakatu 7). Lauri Gebhardt on haudattu Rauman Pyhän Ristin kirkkoon, jossa hänen ja vaimonsa hautakivi on nähtävissä.
Lauri Baltzarinpoika Gebhardt oli naimisissa Riita Jönsintytär Woijolaisen kanssa ja heille esitän seuraavanlaisen lapsikatraan (korjattu 27.10.2016):
  • Juho Laurinpoika Gebhardt (k. 1668 Rauma) Raumalainen raatimies 1650 ja 1660 luvuilla, haudattiin Rauman kirkkoon 19.4.1668.
  • Baltzar Laurinpoika Gebhardt (k. 1658) Rauman pormestari 1645-1649.
    puoliso Margareta Gregoriuksentytär Finno k. jälk 1686). Isä Rauman kirkkoherra Gregorius Clementis Finno (1568-1639). Leski Margareta avioitui vuosien 1658-1664 välillä Lapin Kullanperän Martti Eskonpojan kanssa.
  • Mikko Laurinpoika Gebhardt (k.jälk. 1679) Rauman pormestari 1655-1659. Akus-talon haltija vuodesta 1652.
    puoliso Briitta Pietarintytär Tolvainen (k.1674)
  • Simo Laurinpoika Gebhardt (k. 1662), kauppias, puoliso Brita Matintytär Tokila.
  • Lauri Laurinpoika Gebhardt (k. 1667) kauppias Raumalla. Puoliso Kaarina Grelsintytär Finno. Isänsä Rauman kirkkoherra Gregorius Clementis Finno.
  • Elisabeth Laurintytär, puoliso Carolus Finnonius, raatimies ja urkuri. Gebhardtien Akus-talon haltija vuoteen 1650. Isänsä Rauman kirkkoherra Gregorius Clementis Finno.
  • Anna Laurintytär Gebhardt (s. ennen 1605 - k. n.1684)
    1. pso mainittu jo 1624 lyypekkiläinen kauppias Hannu Magnus, Rauman raatimies 1624-1632.
    2. pso  Hans Mattzen (päivitetty 1.2.2017)
  • Margareta Laurintytär (k. 1681 Rauma)
    pso Matti Henrikinpoika Sonck, äiti Brita Matintytär Woijolainen (miniä ja anoppi ovat serkukset!?)
Mainittakoon vielä Woijolaisesta: Riitta Jönsintyttären isä oli Jöns Pietarinpoika Woijolainen, joka oli varakas raumalainen laivanvarustaja. Hän toimi Raumalla kaupungin voutina 1576-1581, raatimiehenä 1578-1585 sekä pormestarina 1593. Suvun juuret arvellaan johtavan Soukaisten kylän Voijolan taloon ja edelleen gotlantilaisiin kauppiaisiin.

Lähteitä ja linkkejä

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Langius-Stodius

Gode-sukuun avioliiton kautta liittyneitä sukuhaaramme esipolvia jäljittäessäni olen blogissa tuonut aiemmin esille m.m. Aurelius ja  Essbjörn sukukytkentöjä. Tässä selvityksessä valaisen Johan Jacobi Aureliuksen (s. n. 1664 - k. 1729) puolison, Sofia Matintytär Langian (s.n. 1664 - k. jälk. 1731) taustaa. (kts Geneanet jälkipolvet)

Langius

Sofia Matintytär Langian vanhemmat olivat Matthias Petri Langius (s.n. 1635 - k.1697) ja Sofia Erkintytär Stodius (k. 1707). Sofia-tyttären syntymäaika ja -paikka eivät ole tarkasti tiedossa ja ovat siten päätelmien varassa. Sofia on avioitunut v. 1688 Eurassa, joten hän on oletettavasti syntynyt viimeistään 1668-1670. Hänen vanhempansa avioituivat 8.12.1664 Turussa, jossa Matthias mainitaan ylioppilaana 1658 Turun Akatemiassa. Samaisena vuonna Akatemian rehtoriksi nimitettin Matthiaksen apen, Erkki Henrikinpoika (Erik Henriksson) Stodiuksen (k. 1654) setä, Martin Stodius. (Tästä huomionarvoisesta ja korkeasti oppineesta miehestä kirjoitan tuonnempana tarkemmin.) Akatemian konsistorin pöytäkirjat mainitsevat Matthiaksen vielä v. 1666, jonka jälkeen Turun katedraalikoulun, eli triviaalikoulun apologistana 1669. Apologista lienee toiminut oppilaitoksen toimintaa avustavissa kirjurin yms. tehtävissä. Oletamme näin ollen että tyttärensä Sofia on syntynyt Turussa isänsä Akatemian / katedraalikoulun vuosina.
Matthias Petri Langius nimitettiin Jokioisten kappalaiseksi 1675, mutta jostain syystä hän ei tuohon virkaan astunut. Vuonna 1684 hänet nimitettiin Euran kirkkoherraksi, jolloin viimeistään perhe on muuttanut pois Turusta Euran pappilaan.

Euran srk:n tilikirja v. 1684, jonka Matthias Langius on vahvistanut
(Digitaaliarkisto )

Matthias Langius toimi saarnaajana pappeinkokouksessa Turussa v. 1694. Pari vuotta aiemmin v. 1692 hän oli hankkinut omistukseensa Euran Lukkalan ratsutilan jota isännöi kuolemaansa asti 1697. Leskivaimo Sofia Erkintytär hallitsi Lukkalaa vielä vuoteen 1700.
Euran kirkonkylässä oli 1600-luvun lopun veroluetteloissa 7 taloa, joista kolmen vauraimman joukkoon Lukkala kuului kuuden äyrin veroillaan. . Pappilassa kirkkoherran kuoleman jälkeen suoritetusta inventaarista on säilynyt dokumentti, joka on luettavissa Digitaaliarkistossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7173024)

Langius-nimi oli perintöä isältään, turkulaiselta porvarilta ja pistoolisepältä Petter Andersson Lang'ilta (k. 1682). Hänen puolisostaan tai periytymisestään ei ole tarkempaa tietoa. Oletettavasti Matthias on kuitenkin syntynyt Turussa n. 1635 ja siten Petter Anderssonin syntymä n. 1600-1615.

Matthias Petri Langius ja Sofia Erkintytär Stodius saivat avioliitossaan kahdeksan lasta (ei syntymäjärjestyksessä):

  1. Elisabeth (n.1664 - 1700) Oletettavasti esikoinen, aviotunut ennen Sofiaa v. 1685.
    pso. Jacobus Thomae Levonius (k.1729) Loimaan kappalainen. Poika Henric Levonius (k.1767) oli myös Loimaan kappalainen.
  2. Sofia (n.1664 - jälk.1731) vihitty 1688, pso Johan Jacobi Aurelius. Euran ja Vesilahden pitäjänapulainen.
  3. Katariina (s. ennen 1680 - k. 1743/1737) vihitty v. 1699. Pso Johannes Erici Laihiander (k. 1703) Euran kappalainen ja Sorkkisten kylän Björnin rusthollari. Tämän vanhemmat, Euran Laihian Erkki Laurinpoika (k.1658) ja Vappu Matintytär (k. 1685) ovat suoria esivanhempiani isäni ädin puoleisessa sukulinjassa. Katariinan ja Johanneksen poika Henricus Johannis Laihiander (k. 1753) oli Säkylän kirkkoherra
  4. Maria (s. ennen 1680 - k.jälk. 1719) vihitty 1699 vapaaherra Ernst Johan Mellin'in (k. 1710) kanssa. Vänrikki, kuoli Suuren Pohjan sodan aikana venäläisten piirittäessä Riikaa.
  5. Johannes (s. ennen 1680 - k. jälk. 1732). Euran apulaispappi 1698. Avioitui 1699 Saltvikin kirkkoherran tyttären, Margareetta Eekin (k. jälk. 1715) kanssa. Asuivat vielä v. 1702 Euran Lukkalaa. Sen jälkeen sotilaspappina sekä muissa kirkollisissa viroissa Saltvikissa, Seilissä, Kangasalla, Ruovedellä, Piikkiössä, Urjalassa ja Snappertunassa. Sai rovastintarkastuksessa 1731 arvostelua toimistaan pitäjänapulaisena Snappertunassa jonka seurauksen erosi. Tämän jälkeen lähti todennäköisesti Venäjälle toimien Pietarissa ja Kronstadtissa.
  6. Christina, mainitaan Lukkalan rippikirjassa sekä SAY:ssa v. 1700.
  7. Margareta (s. ennen 1690 - k. 1742), vihitty 1708 Perniön kappalaisen, Andreas Michaelis Ambergiuksen (k. 1736) kanssa. Margareta oli alunperin taloudenhoitajana Andreaksen ja tämän puolison Margareta Tuomaantyttären taloudessa. Tämä ensimmäinen vaimo kuoli v. 24.6.1707 pitkällisen sairauden jälkeen. Perniön käräjillä selvitetltiin oliko kappalainen ollut jo suhteissa taloudenhoitajaansa vaimon vielä eläessä. Käräjillä katsottiin kuitenkin toteen näytetyksi että tällaisia aikeita ei ollut. Säädyllisen suruajan jälkeen Margareta Stodiuksesta siis tuli Perniön kappalaisen vaimo. Kappalainen pakeni sotaa Ruotsiin v. 1713 (Suuri Pohjan sota) oletettavasti Margareta mukanaan. Rauhan palattua 1721 palasi myös kappalainen Perniöön. Hänet erotettiin virastaan v. 1735 jalkavaivojen ja juopottelun vuoksi.
  8. Gabriel (s.n. 1680 - k. 1709) apulaispappina Pälkäneellä 1708


    9. Pälkäneen rauniokirkko (Wikimedia)

Stodius


Kirkkoherran rouva Sofia Erkintytär Stodius - tai Stodia, kuten nämä latinalaispohjaiset naispuoliset sukunimet myös muotoiltiin - oli turkulaista sukua. Antti Kolehmainen on kirjoittanut Suomen Sukututkimusseuran julkaisussa Genos artikkelin "Stodius-suvusta".
Sofian vanhemmat olivat aiemmin mainittu Erkki Henrikinpoika Stodius sekä vaimonsa Juliana (k. 1677). Julianan alkuperästä ei ole tietoa, mutta Stodiusten tarinaa käyn läpi tarkemmin tulevassa blogitekstissäni. Mainittakoon tässä yhteydessä kuitenkin Erkin ja Julianan perheen historiasta lyhyesti.

Turun Tuomiokirkko
Tavast-kuori eli Pyhän ruumiin kappeli
Erkki Henrikinpoika Stodius oli porvari Turun kaupungissa ja asui perheineen Luostarikorttelissa. Erkin syntymästä ei tiedetä, mutta ajoittunee Turkuun 1500-luvun viimeisen vuosikymmenen tuntumaan. Hänet on haudattu vanhempiensa tavoin Turun Tuomiokirkon Tavast-kuoriin (Pyhän ruumiin kappeli) 4.6.1654

Erkillä ja Julianalla on tiedossa lapsia tässä mainitun Sofian lisäksi Elisabet, jolla ei tiedetä olevan jälkeläisiä, Lisäksi oli poika Erkki, Erik Eriksson Stodius (k.1702), jonka jälkipolvia on selvitetty pitkästi aiemmin mainitussa Antti Kolehmaisen artikkelissa. Erkki toimi Seilin hospitaalin saarnaajana. Tämä oli Turun saaristossa sijainnut leprasairaala, jonne toimitettiin sairastuneet eristykseen tartuntojen ehkäisemiseksi. Aikana, jolloin tähän spitaaliksikin nimettyyn, pelättyyn tartuntatautiin ei ollut parannuskeinoja, oli eristäminen ainoa mahdollinen toimenpide. Saarelle passitetulla ei ollut paluulippua. Sairautta pidettiin synnin seurauksena ja hoitona Jumalan sanaa, jota Erkki Erkinpoika Stodius parhaansa mukaan toteutti. Seilissä hänkin kuoli v. 1702, mutta kuolinsyystä emme tiedä. Haudattavaksi hänet kuitenkin tuotiin suvun ja perheen muiden jäsenten tapaan Turun Tuomiokirkon Tavast-kuoriin. Tamperelaisena kiinnostavaa minulle on se, että hänen poikansa Christer Erici Stodius toimi kappalaisena Messukylän seurakunnassa , jossa hän myös kuoli 1739. Hän oli siten vaimoni esi-isien (m.m. Takahuhdin Rahola, Messukylän Viiala) sielunpaimenena tuossa edelleen toiminnassa olevassa kirkkorakennuksessa, vain muutaman kilometrin päässä kodistani.






Linkkejä ja lähteitä:


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)