Holzschuherit 1200-1500 -luvulla

Jatkona edeltävään blogikirjoitukseeni "Nöding-Holzschuher sukulinja" käyn läpi havaintoja Holzschuher -suvun esipolvistamme ja sen lähipiiristä aikajaksolla n. 1200-luvulta 1500-luvun alkupuolelle. Selvitys perustuu pääosin Hans-Dietrich Lemmel'in sukututkimusmateriaaliin sivustollaan "Das Lemmel Archive; Genealogie und Familiengeschichte Lemmel/Lämmel/Lemlein" sekä Johan Gottfried Biedermann'in v. 1748 julkaistuun teokseen "Geschlechtsregister des Hochadelichen Patriciats zu Nürnberg" johon Lemmel on tehnyt joitain perusteltuja korjauksia. Samoin edellisen blogin tavoin henkilöiden jäljessä oleva numero viittaa sukupolven järjestysnumeroon Dorotea Nöding-Holzschuher'ista (k. jälkeen 1604) lähtien ja Geneanet sivustollani esitettyyn esipolviluetteloon.

Georg (II) Holzschuher (14.10.1475 - 18.12.1543) (3.4)
Margareta von Plauen (k. 3.11.1542) (3.5)

Frauenkirche Nürnberg
(Bernhard Peter:
http://www.dr-bernhard-peter.de/)

Mainitaan v. 1516 "Assessor und Schöffe am Stadt- und Ehe-Gericht". Tulkitsen asian siten, että hän toimi Nürnbergissä siviili- ja avio-oikeuteen liittyvässä tuomioistuimessa lautamiehenä ja avustajana. Hän oli avioitunut v. 1508 Margareta von Plauen'in (arv. 1480 - 3.11.1542 Nürnberg) (3.5) kanssa. Ilmeisesti sai avioliittonsa myötä hallintaansa Artelshof'in. Appensa Leonhard von Plauen (4.10) on mainittu Artelshof'in omistajasuhteiden yhteydessä ja jonka lisäksi tiedetään olleen kaivosyhtiön osakkaana 1457 mm. Hans Gärtner'in (5.18) ja Heinrich Meichsner'in (k.1471) (6.38) kanssa. Molemmat ovat Georg (II) Holzschuher'in (3.4) äidin puoleisia isovanhempia.

Anoppinsa Barbara Harsdörfer (4.11) oli avioitunut e.m. Leonhard von Paluenin kanssa 16.3.1476 jälkeen, sillä tuolloin kuoli Barbaran ensimmäinen aviomies Martin (II) Holzschuher Bernissä Sveitsissä. Tämä Martin oli Georg (II) Holzschuher'in (3.4) setä. 

Meichsner -suvun vaakuna
(https://de.wikipedia.org/wiki/
Patriziat_(N%C3%BCrnberg)

Barbaran isä oli Nürnbergin pormestari (Bürgermeister) Petrus Harsdörfer  (k.2.11.1498) (5.22) , jonka äitipuoli oli Meichsner -sukua, e.m. Heinrich'in täti. Joten "piiri-pieni-pyörii" on näköjään havaittavissa nürnbergiläisissäkin piireissä - ei ainoastaan satakuntalaisissa perämetsissä.

Georg (II) Holzschuher (3.4) kuoli leskenä vuoden vaimoaan myöhemmin, 68-vuotiaana 18.12.1543 Planiz'issa.

Oheisessa kuvassa, Nürnberg'in Frauenkirche'n ikkunamaalauksessa on nähtävissä kolmen suvun vaakunat, joka ilmentää heidän välistään sidettä. Alhaalla vasemmalla Gärtner -suvun puu, keskellä Harsdörfer'in kolmitorni ja oikealla Holzschuher'in puukenkä.

Georg (Jorg) Holzschuher (1.3.1453 - 23.10.1526) (4.8)
Walburga Gärtner (4.9)

Kugelhammer
 (https://commons.wikimedia.org)

Ensimmäisen kerran Georg (Jorg) Holzschuher (4.8) on mainittu v. 1470 hänen matkattuaan 17-vuotiaana Pyhään Maahan ja Egyptiin. Kuului Nürnbergin raatiin 1484-1515. Avioitui 11.1.1476 Walburga Gärtner'in (4.9) kanssa. Tämä oli vanhempiensa puolelta aiemmin mainitusti Gärtner-Meichsner sukuja, lähtöisin Pettau'sta, Itävallan Steiermark'ista (nyk. Ptuj, Slovenia). Nämä olivat kauppiaita ja liikemiehiä, jotka tulivat Nürnberg'iin 1447 ja olivat sittemmin myös raatimiehiä. Walburgan isoisä Heinrich Meichsner (k. 21.1.1471) (8.152) hallitsi Röthenbach'issa Kugelhammer'in linnaa. Hänen toimestaan rakennettiin St Wolfgang'in kappeli Röthenbach'iin.

Georg oli liikemies ja harjoitti kaivostoimintaa Annaberg'issa. Ulrich Erkel'in kanssa omistamansa kauppahuone oli Nürnbergin suurimpia. Hän myi osuutensa Semler'in perheelle 10 000 floriinilla. Hänet mainitaan myös useissa maa- ja kiinteistökaupoissa Nürnbergissa.

Martin Holzschuher (k. 7.7.1467) (5.16)
Magdalene Löffelholz (k. 1460) (5.17)

http://portraits.hab.de/werk/10140/

Martin Holzschuher (5.16) oli syntynyt arviolta v. 1414. Hän oli raatimies Nürnbergissa vuodesta 1450. Toimi St. Catharinan luostarin hyväntekijänä, jossa hänen tyttärensä Helena on mainittu "klosterfrau". Avioitui 1439 Magdalene Löffelholz'in (k. 1460) (5.17) kanssa.
Martin Holzchuher haudattiin Nürnbergin Sebalduskircheen 1467. Kirkossa on edelleen nähtävissä jäljennös alkuperäisestä nk. Holzschuher-ikkunasta, suvun vaakunoita esittävästä lasimaalauksesta, jonka alkuperä ajoittui Martinin aikakauteen. Hän lienee viimeinen suorista esi-vanhemmistamme jonka tiedetään tulleen haudatuksi tähän kirkkoon.

Löffelholtz-suvun vaakuna
(https://de.wikipedia.org/wiki/
Patriziat_(N%C3%BCrnberg)

Magdalenen isä Hans Löffelholz (k.1454) (6.34) oli Nürnbergin raatimies v 1440 sukunsa ensimmäisenä. Tätä perinnettä jatkui suvussa aina vuoteen 1806 Nürnbergin kaupunkivaltion päättymiseen. Hän oli myöhemmin pappi ja haudattiin kartusiaaniluostariin Nürnbergissä v. 1454.
Suku tuli v. 1420 Nürnbergiin Hansin isän, Burkhard Löffelholz'in (k. 1434) (7.68) myötä Bamberg'ista. Sitä aiemmin sukua oli Hollfeld'in seudulla. Sukuhaaran vanhimpana tunnetaan Friedrich Löffelholz (9.272). Sikälikin vanhin, että hän kuoli 109 vuotiaana n. 1404 ja olisi siis syntynyt n. 1295. Saksan Kansallisarkistossa on säilytettävänä hänen evankeliumikirjansa, josta on pääteltävissä hänen elinvuotensa. Löffelholz -suvun lammasaiheinen vaakuna on nähtävissä m.m. St. Lorenz'in kirkon lasimaalauksissa Nürnbergissa.




Friedrich Holzschuher (k.1431) (6.32)
Margaretha Kress (k.1446) (6.33.)

http://portraits.hab.de/person/7125/

Margaretha Kress
http://portraits.hab.de/person/5067/

Kress -suvun vaakuna
Sebalduskirche Nürnberg
(http://www.dr-bernhard-peter.de/)

Friedrich Holzschuher'in (6.32) ja vaimonsa Margaretha Kress'in (6.33) syntymät arvioidaan 1390-luvun alkuun. He avioituivat 21.1.1413 Nürnbergissa ja saivat 11 lasta. Friedrich'ista tuli Nürnbergin raatimies v. 1422. Perhe asui Egidienstrasse'lla joka nykyisin on nimetty Thresienstrasse'ksi Nürnbergissa. Tiedot Friedrichin kuolinvuodestaan vaihtelevat 1430-1441. Hänet haudattiin Sebalduskircheen.

Margaretha Kress'in isä Conrad Kress von Kressenstein-Mayach (k. 21.1.1430) (7.66) oli myöskin Nürnbergissa raatimies 1371 sekä "Bürgermeister" 1418 ja isännöi m.m. Kraftshof'issa ja Maiach'issa. Äitinsä puolelta hän oli varakasta Haller von Hallerstein-sukua. Isoisä Ulrich Haller (k. 24.11.1422) (8.134) rahoitti m.m. keisaria ja jätti perinnöksi 100 000 guldenin omaisuuden. Vuoden 2013 Euroiksi muutettuna vastaisi ostovoimaltaan n. 11 miljoonaa  (http://www.iisg.nl/hpw/calculate2.php). 

Conrad Kress
http://portraits.hab.de/person/6546/

nk. Haller-fenster Sebalduskirche Nürnberg
Haller -vaakuna alhaalla oikealla
Kuvan polvistunut mies esittää Ulrich Haller'ia (k1358),
yllämainitun Ulrich Haller'in isä.
(http://www.dr-bernhard-peter.de/)

Karl Holzschuher (1332 - k. 2.6.1422) (7.64)

Cristein Pfinzing (7.65)

http://portraits.hab.de/werk/10126/

Karl Holzschuher (7.64) oli ilmeisen korkeassa asemassa Nürnbergin hallintohierarkiassa. Hänet mainitaan senaattoriksi 1383-1422 sekä "obrister Hauptmann". Myös "oberster Stadthauptmann" joka saattaisi viitata edelläolevaan. Nähtävästi kuitenkin Nürnbergissa ylintä valtaa käyttänyt hallintovirkamies.

Hänen aikanaan Nürnbergissa riehui rutto vuosina 1370-76 ja 1380-82. Ilmeisesti hänen ensimmäinen puolisonsa Felicitas von Ammernthal kuoli niinä aikoina. Avioliitto oli lapseton. Karl'in kerrotaan selvinneen rutosta ainoana Holzschuher'in perheessä. Suku jatkui uuden avioliiton myötä Cristein Pfinzing'in (7.65) kanssa 1.7.1391.
Cristein Pfinzing'in on arvioitu syntyneen 1370 ja oli siten miestään huomattavasti nuorempi. Pariskunta sai kuusi lasta ruttoepidemian jo laannuttua ja siten Holzschuhereiden jatkuvuus tuli turvatuksi.
Pfinzing -sukua on jäljitettävissä 1200-luvun alkupuolelle.

Karl Holzschuher on haudattu Nürnbergin Sebalduskircheen.

Pfinzing -vaakuna
(wikipedia)

Friedrich Holzschuher (k. 22.9.1357) (8.128)
Gerhaus (Gertrud) Pömer (k. 1362) (8.129)

Friedrich Holzschuher'in (8.128) on arvioitu syntyneen v. 1308. Hänet mainitaan 1332-1357 konsuliksi Nürnbergissa. 1340-1356 raatimies. Hän avioitui n. 1331 Gerhaus Pömer'in (8.129) kanssa. He asuivat Nürnbergin Langen Brücke'lla (nyk. Karlsbrücke).

Holzschuher epitafi, Sebalduskirche Nürnberg
http://www.dr-bernhard-peter.de/Heraldik/Galerien2/galerie1467.htm

Ylläolevassa Holzschuher-epitafissa Nürnbergin Sebalduskirchessa on kuvattu Friedrich Holzschuher'in perhe etualalla polvistuneina. Vasemman puoleisena Gerhaus Pömer edessään Pömer-suvun vaakuna. Tämän vieressä miehensä Friedrich Holzschuher. Toisella puolella poikansa Karl, edessään samoin Holzschuher-vaakuna sekä vieressään oikealla puolella puolisonsa Cristein'in ja sukunsa Pfinzing-Geuschmid -vaakuna. Epitafin alareunassa rivi vaakunoita Holzschuher vaakunoiden väleissä oikealta alkaen: Kress, Rummel, Groland ja Haller.

Seifried Holzschuher (k.25.3.1354) (9.256 / 10.530)
Anna Coler (k. n. 1306-1307) (10.531)
Elisabeth Weigel (2.10.1365) (9.257)

http://portraits.hab.de/werk/10011/

Seifried Holzschuher (9.256 / 10.530) syntyi arviolta 1275-1280. Hän oli raatimies Nürnbergissa 1342-1353. Ensimmäinen avioliittonsa Anna Coler'in (10.531) kanssa oli lyhyt. Anna kuoli pian tyttärensä Adelheid Holzschuher'in (9.265) syntymän jälkeen n. 1306.
Seifried avioitui uudelleen n. 1307 Elisabeth Weigel'in (k 2.10.1365) (9.257) kanssa, josta avioliitosta oli viisi lasta, mukaanlukien aiemmin esille tuotu Friedrich Holzschuher (8.128).

Huomionarvoista on se, että sisarukset Adelheid (9.256) ja Friedrich (8.128) ovat molemmat suorassa esivanhempiemme linjassa. Heidän jälkeläisistään keskenään avioituivat aiemmin mainitut Friedrich Holzschuher (6.32) ja Margareta Kress (6.33):
Adelheidin puoliso oli Cunrad Kress (k.1357) (9.264), aeimmin mainitun Conrad Kress'in (7.66) isoisä.

Coler-vaakuna
Frauenkirche Nürnberg
http://www.dr-bernhard-peter.de/
Heraldik/Galerien2/galerie1461.htm

Coler-sukua tunnetaan Nürnbergin seuduilla ainakin jo 1200-luvun alkupuolella. Annan isoisä Bertold Koler (12.2.124) haudattiin v. 1257 Nürnbergin Fransiskaaniluostariin. Anna Coler'in (10.531) äidin, Gertraud Pfinzing'in (11.1.063)  suku on tullutkin jo mainituksi pari sukupolvea aiemmin. Kun vielä havaitaan Annan äidin äitinsä Geuda Holzschuher'in (11.1.041 / 12.2.147) kautta palauttavan meidät jälleen takaisin Holzschuher -sukulinjaan, voitaneen viimeistään luovuttaa epätoivoinen yritys hahmottaa mielessämme näitä risteileviä ja polveilevia kytkentöjä.

H-D Lemmel on esittänyt Weigel - suvun mahdollisia periytymisiä ja vertaillut eri tutkimuksia sivustollaan. Suku on mahdollisesti ollut läheisissä liikesuhteissa Holzschuhereiden kanssa. Elisabeth'in veli Konrad Weigel nuorempi oli naimisissa hänen miehensä Seifried'in sisaren, Gerhaus Holzschuher'in kanssa.

Seifried Holzschuher (9.256 / 10.530)  haudattiin Ebrach'in luostariin v. 1354 kuten myös vaimonsa Elisabeth Weigel (9.257) reilut kymmenen vuotta myöhemmin 1365.




Friedrich Holzschuher (k. 20.3.1339) (10.512)
Jutta Stromer (k. ennen 1308) (10.513)

Friedrich Holzschuher (10.512) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1270. Hän kuului Nürnbergin raatimiehiin vuodesta 1291 ja 1309 mainitaan "Oberster Stadt-Hauptmann".  Toimi lahjoittajana ja hyväntekijänä Nürnbergin Sebalduskirchessa sekä Ebrach'in luostarissa. Hän erosi virkatehtävistään vuonna 1311 ja asettui Ebrach'in sisterssiläisluostariin. Luostarin apotti lahjoitti v. 1315 hänelle sekä pojilleen Seifrid'ille ja Heinrich'ille elinikäisen oikeuden asuinrakennukseen luostarin alueella palkkiona tekemistään lahjoituksista luostarin hyväksi. Friedrich oli oikeutettu m.m. saamaan elinikäisesti vuotuiset viinitarpeensa läheiseltä Elger'in tilalta. Samoin hänen poikansa, mikäli päättävät asettua asumaan Ebrach'iin. Vaikuttaa hyvältä sopimukselta...
Hänet myös haudattiin luostariin v. 1339. 

Ebrach'in luostari
Wikimedia Commons

Avioliitto puolisonsa Jutta Stromer'in (10.513) kanssa on arvioitu vuoteen 1275. Niihin aikoihin syntyi esikoinen Heinrich Holzschuher (11.1086) , edellä mainitun Seifried Holzschuher'in (9.256 / 10.530) vanhempi veli. Näin siis sukupuumme jatkuu haarautuen kuuden lapsen sisarusparvesta.

Stromer vaakuna
Wikimedia Commons

Esler vaakuna
Wikimedia commons

Stromer-sukua tunnetaan 1100-luvun loppupuolelta:"Reichs-Forst- und Jägermeister"  Sebald Stromer (14.8.212)  sekä ritari Kammerstein Schwabach'ista, Gerhard von Reichenbach  (13.14.104).Jutta Stromer'in äidin puoleinen Esler-suku on johdettavissa Bamberg'iin. H-D Lemmel'in esityksessä on selvitetty yhteyttä tietyin varauksi Esler-Dietinhof'in kautta 600-luvun Langobardien kuninkaaseen Rothar'iin (31.1.076.887.552).









Tämä viimeksi mainittu Friedrich Holzschuher (10.512) palauttaa meidät takaisin aiempaan tekstiini "Nöding-Holzschuher sukulinja" ,jossa tulivat jo esiin hänen vanhempansa Heinrich (II) Holzschuher (11.1.024/12.2.082) ja Elisabeth Gründlach (11.1.025/12.2.083) sekä Holzschuher -suvun varhaisimmat vaiheet.

Näitä moninkertaisesti polveilevien sukuhaarojen hahmottamista saattaa helpottaa jälkeläiskaavio Geneanet-sivustollani - sikäli kuin lukijaa aihe niin syvällisesti kiinnostaa. Ehkä kuitenkin merkittävämpää on se havainto, miten tietyt suvut ovat moninkertaisesti avioliittojen sitein toisiinsa kytkeytyneet. Näistä kenties merkittävin on Holzschuher'ien ja Pfinzing'ien kietoutuminen, jota havainnollistaa Berthold Pfinzing'in jälkeläiskaavio. Näiden risteävyyksien seurauksia jälkipolvissa voidaan tarkastella Heinrich (II) Holzschuher'in ja Elisabeth Gründlach'in kautta, miten 12 sukupolven aikana päädymme Dorotea Holzschuher-Nöding'iin seitsemää eri jälkeläislinjaa pitkin. Avioliittoja oli tietenkin helpompi järjestellä jo "hyväksi" havaitun suvun kanssa. Taloudellisten etujen turvaamisesta näissä patriisien naimakaupoissa on ollut suuresti kyse - aivan kuten kotoisten talonpoikiemmekin tapauksissa. Unohtamatta säädyn ja sosiaalisen statuksen asettamia vaateita. Avioliitto oli siis liitto paitsi nuoren parin, myös suuressa määrin heidän sukujensa välillä.

Lähteitä ja linkkejä

• http://geneal.lemmel.at/Holz.html
• http://www.merkelstiftung.de/Familie/Familiendaten/getperson.php?personID=I10981&tree=PWMerkel
• http://gw.geneanet.org/drmarkusvogel?lang=fi;pz=markus+werner;nz=vogel;ocz=0;p=dorothea;n=holzschuher
  
• http://de.wikipedia.org/wiki/Holzschuher_von_Harrlach
• https://de.wikipedia.org/wiki/L%C3%B6ffelholz_von_Kolberg
• https://de.wikipedia.org/wiki/Kre%C3%9F_von_Kressenstein
• https://de.wikipedia.org/wiki/Haller_von_Hallerstein
• https://de.wikipedia.org/wiki/Pfinzing_von_Henfenfeld
• https://de.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6mer_von_Diepoltsdorf
• https://de.wikipedia.org/wiki/Stromer_von_Reichenbach
• https://de.wikipedia.org/wiki/Gr%C3%BCndlach_(Adelsgeschlecht)
• https://de.wikipedia.org/wiki/Patriziat_(N%C3%BCrnberg)
• https://de.wikipedia.org/wiki/Katharinenkloster_N%C3%BCrnberg
• https://de.wikipedia.org/wiki/St._Lorenz_(N%C3%BCrnberg)
• https://de.wikipedia.org/wiki/Kloster_Ebrach
• https://de.wikipedia.org/wiki/Burgen,_Schl%C3%B6sser_und_Herrensitze_im_Stadtgebiet_N%C3%BCrnberg
• https://de.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6thenbach_bei_Sankt_Wolfgang
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisterssil%C3%A4iset
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Rothari
  
• https://books.google.fi/books?id=NyVRAAAAcAAJ&hl=fi&pg=PR199#v=onepage&q&f=false
• https://books.google.fi/books?id=Yz9JAAAAcAAJ&lpg=PA79&ots=fG3X7Iw-SI&dq=Historia%20genealogica%20dominorum%20Holzschuherorum&hl=fi&pg=PR6#v=onepage&q&f=false
• https://books.google.fi/books?id=um-EXNlRKO4C&lpg=PA1074&ots=nay1VucWLI&dq=hans%20g%C3%A4rtner%20nurnberg&hl=fi&pg=PA1074#v=onepage&q=hans%20g%C3%A4rtner%20nurnberg&f=false
• https://books.google.fi/books?id=CI8AAAAAcAAJ&lpg=PA134&ots=W5a32UvnIF&dq=r%C3%B6thenbach%20meichsner&hl=fi&pg=PA133#v=onepage&q=r%C3%B6thenbach%20meichsner&f=false
  
• http://www.herrensitze.com/artelshofen.html
• http://www.herrensitze.com/almoshof-i.html
• http://de.academic.ru/dic.nsf/dewiki/624608
  
• http://www.dr-bernhard-peter.de/
• http://www.dr-bernhard-peter.de/Heraldik/Galerien2/galerie1395.htm
• http://www.dr-bernhard-peter.de/Heraldik/Galerien2/galerie1467.htm
• http://www.wappenbuch.com/index.htm
  
• http://fmg.ac/projects/index-moller
• http://www.manfred-hiebl.de/
• http://www.historisches-lexikon-bayerns.de/artikel/artikel_45240
• http://dirkpeters.net/
• http://www.mediaevum.de/haupt2.htm
  
• http://portraits.hab.de/
• http://www.bildarchivaustria.at/

Nöding-Holzschuher sukulinja

Henrik Nöding von Werden (k. ennen 1604) avioitui v. 1570 Dorotea Holzschuher'in (k. jälk. 1604) kanssa. Heidän jälkipolvensa johtivat aikanaan Liivinmaalta Suomeen Sääksmäelle aiempien blogini selvitysten mukaan. Nyt seurataan Dorotean suvun esi-isien jäljillä kohti Nürnbergin seutuja ja keskiaikaa. Selvitys perustuu pääosin Hans-Dietrich Lemmel'in sukututkimusmateriaaliin sivustollaan "Das Lemmel Archive; Genealogie und Familiengeschichte Lemmel/Lämmel/Lemlein" sekä Johan Gottfried Biedermann'in v. 1748 julkaistuun teokseen "Geschlechtsregister des Hochadelichen Patriciats zu Nürnberg" johon Lemmel on tehnyt joitain perusteltuja korjauksia.

Henrikin syntymäaikaa ei tiedetä. Sukunsa juurista olen aiemmassa tekstissäni esittänyt huomioita. Ensimmäinen merkintä hänestä on tiedossa vuodelta 1548, jolloin hän sai hallintaansa maata Nitau'sta Liivinmaalta. Tästä voidaan päätellä että hän lienee syntynyt viimeistään 1520-luvun puolivälin aikoihin. Avioituessaan 1570 Henrik olisi siis ollut jo lähes viisissäkymmenissä. Tiedossa ei olekaan kuin yksi lapsi tästä avioliitosta Dorotea Holzschuherin kanssa, joten siinäkin valossa Henrik lienee ollut jo "kypsässä" iässä. Dorotean syntymäaika on arvioitava vuosien 1542 ja 1550 välille, ollen näin huomattavasti miestään nuorempi. Vuonna 1604 Henrikin tiedetään olevan jo kuolleen, koska tuolloin leski Dorotea sai vahvistuksen Nödingshof'in omistukselle.

Holzschuher-suvun varhaisvaiheita

Suku tunnetaan Nürnbergin seudulla jo 1100-luvulla. Useat suvun edustajat toimivat m.m. kauppiaina ja teollisuuden harjoittajina, lautamiehinä, vouteina sekä Nürnbergin raatimiehinä muodostaen useiden vuosisatojen ajan merkittävän yläluokkaisen patriisisuvun. Avioliittojen kautta syntyi kytköksiä useisiin muihin yhteiskuntaluokan sukuihin. Näihin liittyvää sukuhistoriallista materiaalia on nykyisin löydettävissä Internetin sivustoilla.

Varhaisimmaksi suvun edustajaksi on esitetty Biedermann'in teoksessa Lorenz Holtzschuher, joka haudattiin Sebalduskircheen vuonna 1130 (Tarkoittanee nykyistä kirkkorakennusta edeltänyttä kappelia ?)

Holzschuher suvun
vaakuna

H-D Lemmel on omassa selvityksessään kuitenkin asettanut nämä kolmen vanhimman esitetyn sukupolven perhesuhteet kyseenalaiseksi. Varhaisin todennettavissa oleva henkilö ja kantaisä esipolvien ketjussa, Dorotea Holzschuher'ista 11 sukupolven päässä on Lemmel'in mukaan Heinrich Holzschuher (k. 1258). Hänet mainitaan ensimmäisen kerran riitatapauksen todistajana Nürnbergissa v. 1228 teoksessa Nürnberger Jahrbücher s.9. Lisäksi useita kertoja maininta "Schöffe und Gerichtsbeisitzer" joka viittaa jonkinasteiseen asemaan tuomioistuimessa. Lautamies ja tuomioistuimen avustaja lienee kohtuullisen lähelle osuva määritelmä. Bamberg'in piispa Berthold on antanut Heinrich'ille läänityksen Hausen'in kylästä v. 1253. Hänen puolisonsa Annan isä Heinrich von Mayenthal tunnetaan samoin todistajana Nürnbergissa 1255.

Seuraavassa sukupolvessa tapaamme isänsä kaiman, Heinrich Holzschuher'in joka isänsä tavoin toimi lautamiehenä. Hänen mainitaan olleen "Gewandschneider" eli harjoittaneen kangaskauppaa Nürnberg'issa 1240-1270 -luvuilla. Hänen ja vaimonsa Elisabeth Gründlach'in kahdeksasta lapsesta sukuhaaramme jatkuvat Friedrich'in ja Geuda'n jälkipolvissa, jotka risteävät jatkossa vielä moneen otteeseen jatkuen useampina sukulinjoinamme. Näin siis havaitsemme n.k. esivanhempainkatoa aiheuttavan ilmiön myös saksalaisessa sukupuussamme. H-D Lemmel tosin selvityksessään asettaa mahdollisen epäilyn sille, että Geuda Holzschuher voisikin olla sukupolvea aiemman Heinrich Holzschuher'in ja Anna Mayenthalin tytär.

Jäljempänä tuon esiin ainoastaan havaintoja joistakin Holzschuher -suvussa suorassa esivanhempien linjassa esiintyvistä henkilöistä. Tarkempi sukupuu on luettavissa Geneanet -sivustollani. Henkilön tiedoissa viittaan esipolven järjestysnumeroon Dorotea Holzschuher'ista laskien.

Georg (III) Holzschuher, s. 19.8.1509 Nürnberg - k. 6.9.1559 Haapsalu (2.2)

Dorotea Holzschuher oli Georg (III) Holzschuher'in (2.2) tytär tämän toisesta avioliitosta v. 1542 Dorothea von Orgen'in (k. 1576) (2.3) kanssa. Puolison isänpuoleiset Orgen/Orgies - Rautenberg sukujuuret johtavat mahdollisesti 1200- luvulle tanskalaisten vasalleihin Revaliin (nyk, Tallinna). (Lexikon der deutschsprachigen Literatur des Baltikums und St. Petersburgs ... s.1099  Tekijät Carola L. Gottzmann,Petra Hörner)  Äitinsä puolelta hän oli Vietinghof-Weitenfeld -sukua Kuurinmaalta (nyk. Latvia) jossa suku on vaikuttanut ainakin 1300- luvun loppupuolelta alkaen.

Opintojensa jälkeen Ingolstad'issa ja Tübingen'issa Georg Holzschuher oli jalkaväen sotilaana ja ratsumiehenä Itävallassa, Unkarissa ja Ranskassa sekä v.1529 osallisena Wienin puolustukseen Osmanien piirityksessä. Tämän jälkeen hänet on mainittu Dornstetten'issa ja Hettingen'issa voutina. Oli avioitunut ensimmäisen kerran tübingeniläisen Maria Hemmingerin (1510/1515 - 1537) kanssa v. 1534. Maria kuitenkin kuoli jo v. 1537 kaksi lasta synnytettyään. Georg'ista löytyy merkintöjä seuraavan kerran v. 1540, jolloin hän ilmaantuu dokumenteissa Liivinmaalla Tarton piispan kanslerina. 1541 hän hankki omistukseensa Otepäästä Bremenhof'in (Pilkuse), jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Holzschuherhof sekä seuraavana vuonna Kosse'n (Viitina) Rauge'ssa. Hänellä oli omistuksia myös m.m. Bremenissä Saksassa.

Sinetti (H-D Lemmel)

Georg Holzschuher toimi Tarton piispan, Hermann II Wesel'in neuvonantajana ja lähettiläänä. Tässä ominaisuudessa hän tapasi keisari Kaarle V:n Brysselissä v.1553. Samassa yhteydessä hän toimi myös Liivinmaan saksalaisen ritarikunnan sekä Tallinan ja Kuurinmaan piispojen lähettiläänä. Venäjän keisarin, Iivana Julman hyökättyä Liivinmaalle 1558, Georg Holzschuher pakeni Haapsaluun, jossa hänet vangittiin Saksalaisen Ritarikunnan toimesta maanpetoksesta epäiltynä. Vangitseminen tapahtui ilmiannon seurauksena, joka oli saatu kiduttamalla piispan palveluksessa olleita henkilöitä. Keisari ja Tarton piispa vetosivat hänen vapauttamisekseen. Georg vapautui kärsien ilmeisesti henkisesti vankeudesta ja tapahtumat heikensivät hänen terveytensä. Vaimolleen Dorotealle hän kirjoitti jäähyväiskirjeessään: "Bösen Namen hinterlasse ich meinem armen Weibe und Kind, Gott erbarme sich, ich wollte ich wäre nie geboren". Vapaasti suomennettuna "Huonon nimen jätän lapsilleni ja rakkaalle vaimolleni. Jumala minua armahtakoon. Toivon että en koskaan olisi syntynytkään." Tekikö hän lopulta itsemurhan, jää arvattavaksi. Joissakin yhteyksissä historioitsijat ovat kertoneet hänen hirttäytyneen vankilassaan. Tätä vastaan todistaa se seikka, että Georg Holzschuherin leski Dorotea kirjoitti kuolemasta 5.11.1559 tämän veljelle Nürnbergiin mainiten 6.9.1559 kotona Haapsalussa kohdanneesta kuolemasta. H-D Lemmelin dokumentissa mainitaan ilmiantajan hirttäytyneen vankilassa 24.8.1558. Joten ilmeisesti asiasta on liikkunut faktaa ja huhuja kuten tapauksen laatuun kuuluneekin. Georg Holzschuher haudattiin Haapsalun tuomiokirkon ovensuuhun. Vaimonsa Dorothea Holzschuher-von Orgen kuoli 8.3.1576 ja hänet on haudattu Riian tuomiokirkkoon.

Geschlechtsregister des Hochadelichen Patriciats zu Nürnberg, Johann Gottfried Biedermann TauluCXCIX

Georg (IV) Holzschuher (15.1.1545-12.4.1607), Georg III:n poika, Dorotea Holzschuher-Nöding'in veli.

Linkkejä ja lähteitä:

• http://www.adelsvapen.com/genealogi/N%C3%B6ding_nr_452
• http://geneal.lemmel.at/Holz.html
• http://geneal.lemmel.at/HolzschGeorg.html
• http://geneal.lemmel.at/HolzsGeorg.pdf
• http://www.merkelstiftung.de/Familie/Familiendaten/getperson.php?personID=I10981&tree=PWMerkel
• https://books.google.fi/books?id=NyVRAAAAcAAJ&hl=fi&pg=PR199#v=onepage&q&f=false
• https://books.google.fi/books?id=mrNOAAAAcAAJ&dq=N%C3%BCrnberger%20Jahrb%C3%BCcher%201228&hl=fi&pg=PA9#v=onepage&q&f=false
• https://books.google.fi/books?id=Yz9JAAAAcAAJ&pg=PA79&lpg=PA79&dq=Historia+genealogica+dominorum+Holzschuherorum&source=bl&ots=fG3X7Iw-SI&sig=mk6vMQKUffQwgLyawLGIHpEqHXo&hl=fi&sa=X#v=onepage&q&f=false
• https://de.wikipedia.org/wiki/Holzschuher_von_Harrlach
• https://de.wikipedia.org/wiki/Patriziat_(N%C3%BCrnberg)
• https://de.wikipedia.org/wiki/St._Sebald_(N%C3%BCrnberg)
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Wienin_piiritys
• https://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Vienna
• http://www.mois.ee/english/parish/otepaa.shtml
• http://www.dr-bernhard-peter.de/Heraldik/Galerien2/galerie1395.htm
• http://www.hab.de/de/home/bibliothek/digitale-bibliothek-wdb.html

Nödingien matkassa Liivinmaalle

Nöding -suvun vaakuna
lähde: http://www.adelsvapen.com/genealogi/N%C3%B6ding_nr_452

Jatkona aiempiin Ylöjärveläisen Hirvijärven suvun esipolvia selvittäneisiin teksteihini, nyt matka jatkuu Nöding-suvun myötä Sääksmäeltä 1500-1600 -luvun Balttiaan ja Liivinmaalle.

Sääksmäen kirkkoherra Thomas Canuti Palthenius (1602-n.1685) oli mahdollisesti isänsä Knut Paltun (k. ennen 1624) kautta balttilaista sukujuurta. Tätä mahdollista yhteyttä Palttu - Baltti nimenmuodostuksen antaman viitteen lisäksi vahvistaa puolison, Anna Hartvisgdotter Nöding von Werden'in (k.n. 1674) tunnettu syntyperä.

Annan isä Hartvig Nöding von Werden (1598-1644) hallitsi sukuperintönä Liivinmaalla Lemburgissa (nyk Malpils) Nödingshof eli Kaltenbrunn ja Fellinissä (Viljandi) Caroll -nimisiä maaomaisuuksia. Kaltenbrunn oli tullut suvun haltuun Hartvigin isän isän, Henrik Nöding von Werden'in (k. 1591-1604) toimesta v. 1554. Ilmeisemmin Henrik Nöding oli saksalaisen ritarikunnan sotilas tai vasalli, koska Kaltenbrunn (myöh.Nödingshof) näyttäisi tulleen lahjoituksena ritarikunnan Liivinmaan maamestarilta Henrik von Galen'ilta. Jo v. 1548 Henrik Nöding oli saanut sukulaiseltaan Herman von Bruggener'ilta maaomaisuutta Nitau'sta. Bruggener oli samoin ritarikunnan maamestari Liivinmaalla vuosina 1535-1549. Sukulaisuussuhde Nöding'iin on kuitenkin tuntematon.

Materialien zu einer Geschichte der Landgüter Livlands, Nide 1  Tekijät Heinrich von Hagemeiste. s.86

Henrik - tai Heinrich - Nöding'in syntymäaika ja alkuperä ei ole tiedossa. Suvun juuret ovat tietojen mukaan Saksan Hessenin alueella. Marburgin seudulla tunnetaan jo 1200- luvulla Nodung von Wehrda -nimellä esiintyneitä henkilöitä. On arveltu että suku polveutuisi ritari Konrad'ista, Marburgin Weissensteinin linnan viimeisestä linnanherrasta (Otto Immel, dessen Buch „Wehrda, Weinstraße, Burg Weißenstein” 1976). Hänen poikansa oli mahdollisesti vuonna 1277 kuollut ritari Nudungus de Werde. Nodung von Wehrda'n veljekset Konrad ja Thomas (Thammos) hankkivat maa-alueita Angenrod'ista 1490-luvulla. Vahvistava todiste siitä että on kyse samasta suvusta, saadaan vaakunakuviosta. Verrattaessa ylläolevaa Nödingien vaakunaa Nodung von Werde'n sinettiin vuodelta 1294 Marburgissa, voidaan pitää toteennäytettynä että suku on peräisin tuolta nykyisen Wehrdan seudulta, jonka vaakunassa sama harkkoreunainen (vrt Angenrod) kuvio on nähtävissä.

Milloin ja miksi Nöding von Werden suku on Liivinmaalle tullut, on tässä vaiheessa arvailujen varassa. Mainittu sukulaisuussuhde Saksalaisen ritarikunnan päällikköön antaa aiheen arvella että tämä olisi johtolanka syihin. Em Bruggener'in tiedetään tulleen Saksasta Liettuaan lapsena - siis kenties 1480-1490-luvun tienoilla. Ritarikunta vahvisti alueen hallintaansa m.m. antamalla kartanoita ja maaomaisuuksia vasalliensa hallintaan tai lahjoittamalla omaisuudeksi. Näillä oli verotusoikeus käytännössä maaorjan asemassa oleviin paikallisiin talonpoikiin ja alustalaisiin. Vastineeksi he olivat velvollisia sotajoukkojen varustamiseen ja toimimaan uskollisina alamaisina.

Ristiretkeläisten turvaksi alunperin perustettu Saksalainen Ritarikunta oli levittäytynyt Liivinmaalle Baltiaan 1200-luvulla ja edelleen aina pohjoiseen Viroon asti. Tämä tapahtui Keski-Euroopan hallitsijoiden ja roomalais-katolisen kirkon piispojen tukemana vahvistaen ja valvoen kaupankäynnin etuja sekä levittäen kristinuskoa. Näin ritarikunnasta vähitellen muodostui lähes autonominen ritarikuntavaltio.

Henrik Nöding von Werden oli siis nähtävästi tällainen saksalaisen ritarikunnan sotilas ja/tai vasalli sekä tilanomistaja. Suvun haltuun oli tullut myös Vietinghof, jonka Henrikin poika Johan Nöding von Werden (k. ennen 1622) myi Tarton kaupungille v. 1597. Hän hankki seuraavana vuonna omistukseensa Caroll'in Fellin'issa eli Viljandissa. Tähän ja Kaltenbrunn'in omistuksiinsa hän sai vahvistuksen kuningas Sigismundilta v. 1599.

Johan Nöding'in äiti ja Henrikin puoliso oli Dorothea Holzschuher (k. 1604 jälkeen). Suku on lähtöisin Saksasta Nürnbergin seuduilta, jossa varhaisin tunnettu esi-isä Lorenz Holzschuher haudattiin Sebalduskircheen v. 1130. Johan Nöding avioitui Gertrud Blankenfeld'in (n. 1560-1662 jälkeen) kanssa. Blankenfeldien juuret ovat myös Saksassa jäljitettävissä 1200-luvulle Berliiniin. Isoäitinsä puolelta Gertrud kuuluu saksalaiseen Tiesenhausen'in sukuun, joka saapui Saksan Nienburgista Liettuaan 1200 -luvun alussa. Näistä sukuhaaroista kirjoitan myöhemmin tarkemmin blogissa artikkelissa "Blankenfeldit osa I - Baltiasta Berliiniin".

Johan Nöding ja Gertrud Blankenfeld saivat Adelsvapen.com sivuston mukaan kuusi lasta. Kaksi poikaa, Henrik ja Hartvig olivat ammatiltaan sotilaita ja molempien ura johti Suomeen. Seikka, joka näin osoittautuu perimmäiseksi syyksi Nöding -suvun haarautumiseen karuun pohjolaan. (Hartvig Nöding von Werden on siis sama Nödinghof'in isäntä, jonka tarinan alussa Annan isäksi mainitsin.)

Saksalainen ritarikunta oli hajonnut mm uskonpuhdistuksen seurauksena ja Baltian valtatyhjiöstä taisteltiin useasti ympäröivien valtakuntien ja hallitsijoiden kesken. Liittoumia syntyi ja purkautui sekavassa vyyhdessä, jossa aiemmat viholliset saattoivat kohta havaita taistelevansa samalla puolella aiempaa liittolaista vastaan. Vuonna 1629 Puolan ja Ruotsin välisen sodan rauhansopimuksessa

Kustaa II Aadolfin maihinnousu Saksaan 1630
Anders Fryxell (Wikimedia)

Ruotsin valtakunta laajeni Väinäjoelle. Tuona samaisena vuonna Hartvig'in mainitaan olleen ratsastaja kuninkaan henkivartiokomppaniassa. Tämä Ruotsin kuningas oli Pohjolan Leijonaksikin mainittu Kustaa II Aadolf, joka seuraavana vuonna nousi joukkoineen maihin Saksan Pommerissa 30-vuotisessa sodassa. Hartvigin kerrotaan seuranneen komppaniaansa Saksaan samana vuonna. Ties vaikka Hartvig kurkistelee jossain viereisen kuvan reunamilla...
Veljensä Henrik von Nöding oli noihin aikoihin v. 1631 jalkaväkikomppanian everstiluutnantti Itä-Götanmaalla ja ratsukomppaniassa Uudellamaalla Suomessa 1632.

Kuningas Kustaa II Aadolf kaatui Lüzenin taistelussa marraskuussa 1632 Lieneekö henkivartiokaarti hajoitettu kuninkaan kuoleman jälkeen, koska Hartvig von Nöding palasi Saksasta ja vuonna 1633 hän oli kornettina veljensä Uudenmaan ratsukomppaniassa. Tässä vaiheessa Hartvig oli jo avioitunut Margareta von Strijk'in (s. ennen 1584-1673) kanssa. Von Strijk/Stryk - von Elspe -sukua tunnetaan Saksan Fredeburgissa 1420 -luvulla ja ilmeisesti tätäkin aiemmin. Margaretan esi-isät ovat toimineet myös ritarikunnan palveluksessa Liivinmaalla. Tähänkin sukuun palaan tarkemmin tuonnempana. Tytär Anna Nöding on ollut tuolloin 1630 -luvulla jo nuori neiti, mutta emme tiedä oliko perhe muuttanut Suomeen vai asuivatko he edelleen Nödingshof'issa. 1620-luvulla setänsä Henrik von Nöding oli saanut Porvoon seudulta haltuunsa Pornaisten Laukkosken säterikartanon. Tämän lisäksi hän hallitsi äidin Blankenfeld -suvun maaomistuksia Salisburg'issa (nyk Matzalaca) Liivinmaalla.
Hartvig kohosi Turun ratsuväkirykmentissä luutnantista ratsumestariksi vuoteen 1642 mentäessä.
Tyrvännön Suotaalan kylän Siukola tuli vuonna 1641 Hartvig von Nöding'in haltuun n.k. Norrköpingin ehdolla eliniäksi. Hän kaatui taistelussa Skånessa v.1644 Ruotsin sodassa Tanskaa vastaan (kenties Jüterbogin taistelussa?). Leskensä Margareta von Strijk nautti tilan verotulot vuoteen 1661 asti. Hänet haudattiin vuonna 1673 Porvoon kirkkoon.
(Harry Donner: http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Genos_1936_vol_7_7_131.htm)

Kuten edellä oli mainittu henen edesmenneen miehensä veli hallitsi maaomaisuuksia Porvoon seudulla. Kenties Margareta ja Anna-tytär ovatkin asuneet Suomeen tultuaan Nödingien Laukkoskella? Suomessa Turku on kuitenkin siinä suhteessa "solmukohta" että Annan tuleva puoliso oli Thomas Palttu (eli tuleva Sääksmäen kirkkoherra Thomas Canuti Palthenius), turkulaisen kauppiaan poika. Annan isä palveli Turun ratsuväkirykmentissä ja ilmeisesti siis molemmat balttisukuja. Ensimmäiset aviovuotensa he asuivat Turussa.

Kenties Hartvig von Nöding'illä oli myös sisar Gerdruta? Vaimonsa Margaretan veljen, Gotthard von Stryk'in tiedetään olleen avioliitossa Gerdruta Nöding von Werden'in kanssa. Tässä vaiheessa todennäköiseltä vaikuttaa että Strijk/Stryk ja Nöding suvut olisivat näin kahden sisarusparin voimin kytköksissä. Sikälikin luontaista kanssakäymistä kun katsoo kartalta mistä suvut ovat lähtöisin. Varsinaiset todisteet tosin puuttuvat tälle päättelylle Gerdrutan ja Hartvigin sisarsuhteesta.

Hartvigin ja Margaretan pojat hallitsivat vanhempiensa jälkeen Nödingshof'ia, Caroll'ia ja Blankenfeldshof'ia. Seuraava sukupolvi myi Nödingshof'in ja Blankenfeldshof'in 1670-luvulla sotavarusteluiden kustannusten kattamiseksi. Hartvigin pojanpoika Carl Hartvig Nöding myi Caroll'in vuonna 1729 mutta piti osan tilasta, joka sittemmin sai "perintönä" kantaa nimeä Nödingshof. Carlin kuoleman jälkeen leski Anna myi tilan 1742.
Hartvigin ja Margaretan poika Henrik avioitu Ebba Stålhandsken kanssa ja hallitsi lapsettomaksi jääneen setänsä Henrik Nöding'in jälkeen aiemmin mainittua Laukkosken kartanoa.

Tästä linkki kartalle.

Sivua päivitetty 15.11.2015

Lähteitä ja linkkejä:

http://sukuajahistoriaa.blogspot.fi/2015/11/blankenfeldit-osa-i-baltiasta-berliiniin.html

http://www.adelsvapen.com/genealogi/N%C3%B6ding_nr_452
http://runeberg.org/frfinl/0320.html
https://de.wikipedia.org/wiki/Livl%C3%A4ndischer_Orden
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha-Liivinmaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksalainen_ritarikunta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liivinmaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolan_sota
https://fi.wikipedia.org/wiki/Baltian_valtatyhji%C3%B6
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_historia
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%BCtzenin_taistelu
https://de.wikipedia.org/wiki/Wehrda_(Marburg)
https://de.wikipedia.org/wiki/Wasserburg_Angenrod
http://www.marburg.de/de/114027
http://www.marburg-wehrda.de/index.asp?thid=15
http://www.lagis-hessen.de/de/subjects/xsearch/sn/lgr?person=Nodung+von+Wehrda%2C+Thomas
http://www.ciltskoki.lv/_lapas/kartes/Rucker_1890/#N
https://books.google.fi/books?hl=fi&id=KqRKAAAAcAAJ&q