maanantai 5. lokakuuta 2015

Nöding-Holzschuher sukulinja

Henrik Nöding von Werden (k. ennen 1604) avioitui v. 1570 Dorotea Holzschuher'in (k. jälk. 1604) kanssa. Heidän jälkipolvensa johtivat aikanaan Liivinmaalta Suomeen Sääksmäelle aiempien blogini selvitysten mukaan. Nyt seurataan Dorotean suvun esi-isien jäljillä kohti Nürnbergin seutuja ja keskiaikaa. Selvitys perustuu pääosin Hans-Dietrich Lemmel'in sukututkimusmateriaaliin sivustollaan "Das Lemmel Archive; Genealogie und Familiengeschichte Lemmel/Lämmel/Lemlein" sekä Johan Gottfried Biedermann'in v. 1748 julkaistuun teokseen "Geschlechtsregister des Hochadelichen Patriciats zu Nürnberg" johon Lemmel on tehnyt joitain perusteltuja korjauksia.

 Henrikin syntymäaikaa ei tiedetä. Sukunsa juurista olen aiemmassa tekstissäni esittänyt huomioita. Ensimmäinen merkintä hänestä on tiedossa vuodelta 1548, jolloin hän sai hallintaansa maata Nitau'sta Liivinmaalta. Tästä voidaan päätellä että hän lienee syntynyt viimeistään 1520-luvun puolivälin aikoihin. Avioituessaan 1570 Henrik olisi siis ollut jo lähes viisissäkymmenissä. Tiedossa ei olekaan kuin yksi lapsi tästä avioliitosta Dorotea Holzschuherin kanssa, joten siinäkin valossa Henrik lienee ollut jo "kypsässä" iässä. Dorotean syntymäaika on arvioitava vuosien 1542 ja 1550 välille, ollen näin huomattavasti miestään nuorempi. Vuonna 1604 Henrikin tiedetään olevan jo kuolleen, koska tuolloin leski Dorotea sai vahvistuksen Nödingshof'in omistukselle.

Holzschuher-suvun varhaisvaiheita

Suku tunnetaan Nürnbergin seudulla jo 1100-luvulla. Useat suvun edustajat toimivat m.m. kauppiaina ja teollisuuden harjoittajina, lautamiehinä, vouteina sekä Nürnbergin raatimiehinä muodostaen useiden vuosisatojen ajan merkittävän yläluokkaisen patriisisuvun. Avioliittojen kautta syntyi kytköksiä useisiin muihin yhteiskuntaluokan sukuihin. Näihin liittyvää sukuhistoriallista materiaalia on nykyisin löydettävissä Internetin sivustoilla.

Varhaisimmaksi suvun edustajaksi on esitetty Biedermann'in teoksessa Lorenz Holtzschuher, joka haudattiin Sebalduskircheen vuonna 1130 (Tarkoittanee nykyistä kirkkorakennusta edeltänyttä kappelia ?)
Holzschuher suvun
vaakuna
H-D Lemmel on omassa selvityksessään kuitenkin asettanut nämä kolmen vanhimman esitetyn sukupolven perhesuhteet kyseenalaiseksi. Varhaisin todennettavissa oleva henkilö ja kantaisä esipolvien ketjussa, Dorotea Holzschuher'ista 11 sukupolven päässä on Lemmel'in mukaan Heinrich Holzschuher (k. 1258). Hänet mainitaan ensimmäisen kerran riitatapauksen todistajana Nürnbergissa v. 1228 teoksessa Nürnberger Jahrbücher s.9. Lisäksi useita kertoja maininta "Schöffe und Gerichtsbeisitzer" joka viittaa jonkinasteiseen asemaan tuomioistuimessa. Lautamies ja tuomioistuimen avustaja lienee kohtuullisen lähelle osuva määritelmä. Bamberg'in piispa Berthold on antanut Heinrich'ille läänityksen Hausen'in kylästä v. 1253. Hänen puolisonsa Annan isä Heinrich von Mayenthal tunnetaan samoin todistajana Nürnbergissa 1255.

Seuraavassa sukupolvessa tapaamme isänsä kaiman, Heinrich Holzschuher'in joka isänsä tavoin toimi lautamiehenä. Hänen mainitaan olleen "Gewandschneider" eli harjoittaneen kangaskauppaa Nürnberg'issa 1240-1270 -luvuilla. Hänen ja vaimonsa Elisabeth Gründlach'in kahdeksasta lapsesta sukuhaaramme jatkuvat Friedrich'in ja Geuda'n jälkipolvissa, jotka risteävät jatkossa vielä moneen otteeseen jatkuen useampina sukulinjoinamme. Näin siis havaitsemme n.k. esivanhempainkatoa aiheuttavan ilmiön myös saksalaisessa sukupuussamme. H-D Lemmel tosin selvityksessään asettaa mahdollisen epäilyn sille, että Geuda Holzschuher voisikin olla sukupolvea aiemman Heinrich Holzschuher'in ja Anna Mayenthalin tytär.

Jäljempänä tuon esiin ainoastaan havaintoja joistakin Holzschuher -suvussa suorassa esivanhempien linjassa esiintyvistä henkilöistä. Tarkempi sukupuu on luettavissa Geneanet -sivustollani. Henkilön tiedoissa viittaan esipolven järjestysnumeroon Dorotea Holzschuher'ista laskien.

 Georg (III) Holzschuher, s. 19.8.1509 Nürnberg - k. 6.9.1559 Haapsalu (2.2)

Dorotea Holzschuher oli Georg (III) Holzschuher'in (2.2) tytär tämän toisesta avioliitosta v. 1542 Dorothea von Orgen'in (k. 1576) (2.3) kanssa. Puolison isänpuoleiset Orgen/Orgies - Rautenberg sukujuuret johtavat mahdollisesti 1200- luvulle tanskalaisten vasalleihin Revaliin (nyk, Tallinna). (Lexikon der deutschsprachigen Literatur des Baltikums und St. Petersburgs ... s.1099  Tekijät Carola L. Gottzmann,Petra Hörner)  Äitinsä puolelta hän oli Vietinghof-Weitenfeld -sukua Kuurinmaalta (nyk. Latvia) jossa suku on vaikuttanut ainakin 1300- luvun loppupuolelta alkaen.

Opintojensa jälkeen Ingolstad'issa ja Tübingen'issa Georg Holzschuher oli jalkaväen sotilaana ja ratsumiehenä Itävallassa, Unkarissa ja Ranskassa sekä v.1529 osallisena Wienin puolustukseen Osmanien piirityksessä. Tämän jälkeen hänet on mainittu Dornstetten'issa ja Hettingen'issa voutina. Oli avioitunut ensimmäisen kerran tübingeniläisen Maria Hemmingerin (1510/1515 - 1537) kanssa v. 1534. Maria kuitenkin kuoli jo v. 1537 kaksi lasta synnytettyään. Georg'ista löytyy merkintöjä seuraavan kerran v. 1540, jolloin hän ilmaantuu dokumenteissa Liivinmaalla Tarton piispan kanslerina. 1541 hän hankki omistukseensa Otepäästä Bremenhof'in (Pilkuse), jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Holzschuherhof sekä seuraavana vuonna Kosse'n (Viitina) Rauge'ssa. Hänellä oli omistuksia myös m.m. Bremenissä Saksassa.

Sinetti (H-D Lemmel)
Georg Holzschuher toimi Tarton piispan, Hermann II Wesel'in neuvonantajana ja lähettiläänä. Tässä ominaisuudessa hän tapasi keisari Kaarle V:n Brysselissä v.1553. Samassa yhteydessä hän toimi myös Liivinmaan saksalaisen ritarikunnan sekä Tallinan ja Kuurinmaan piispojen lähettiläänä. Venäjän keisarin, Iivana Julman hyökättyä Liivinmaalle 1558, Georg Holzschuher pakeni Haapsaluun, jossa hänet vangittiin Saksalaisen Ritarikunnan toimesta maanpetoksesta epäiltynä. Vangitseminen tapahtui ilmiannon seurauksena, joka oli saatu kiduttamalla piispan palveluksessa olleita henkilöitä. Keisari ja Tarton piispa vetosivat hänen vapauttamisekseen. Georg vapautui kärsien ilmeisesti henkisesti vankeudesta ja tapahtumat heikensivät hänen terveytensä. Vaimolleen Dorotealle hän kirjoitti jäähyväiskirjeessään: "Bösen Namen hinterlasse ich meinem armen Weibe und Kind, Gott erbarme sich, ich wollte ich wäre nie geboren". Vapaasti suomennettuna "Huonon nimen jätän lapsilleni ja rakkaalle vaimolleni. Jumala minua armahtakoon. Toivon että en koskaan olisi syntynytkään." Tekikö hän lopulta itsemurhan, jää arvattavaksi. Joissakin yhteyksissä historioitsijat ovat kertoneet hänen hirttäytyneen vankilassaan. Tätä vastaan todistaa se seikka, että Georg Holzschuherin leski Dorotea kirjoitti kuolemasta 5.11.1559 tämän veljelle Nürnbergiin mainiten 6.9.1559 kotona Haapsalussa kohdanneesta kuolemasta. H-D Lemmelin dokumentissa mainitaan ilmiantajan hirttäytyneen vankilassa 24.8.1558. Joten ilmeisesti asiasta on liikkunut faktaa ja huhuja kuten tapauksen laatuun kuuluneekin. Georg Holzschuher haudattiin Haapsalun tuomiokirkon ovensuuhun. Vaimonsa Dorothea Holzschuher-von Orgen kuoli 8.3.1576 ja hänet on haudattu Riian tuomiokirkkoon.


Geschlechtsregister des Hochadelichen Patriciats zu Nürnberg, Johann Gottfried Biedermann TauluCXCIX
Georg (IV) Holzschuher (15.1.1545-12.4.1607), Georg III:n poika, Dorotea Holzschuher-Nöding'in veli.



Linkkejä ja lähteitä:


Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)