torstai 27. huhtikuuta 2017

Gode-Granne-Grubbe & Geenit

Blogiartikkelissa "Gode-suvun vaellustarina kohti Ylä-Satakuntaa" tuli esitellyksi Hannu Laurinpoika Goden (Hans Larsson, n.1590-1659) puolisona Siiri Hannuntytär (Sigrid Hansdotter) Granne (n. 1600-1664). Avioitumisensa aikoihin luutnantin arvoinen ammattisotilas sai avioliittonsa kautta isännyyden Kokemäen Harjavallassa Näyhälän ratsutilalla. Ennen Hannun ja Siirin avioitumista v. 1617 tilaa oli isännöinyt morsiamen isä Hannu Pekanpoika Granne (myös Pietarinpoikana mainittu, Hans Pehrsson, s. ennen 1580 - k. 1615/n.1625). Näyhälän lisäksi hän omisti rälssimaata Porvoon Karsbyssa, Paraisten Koupossa sekä Nauvon Druckisissa. Hänet tunnetaan Ala-Satakunnan kihlakunnan voutina kolmena kaksivuotisvirkakautena vuosina 1604-1611 sekä Piikkiössä ja Halikossa, jossa mainitaan vielä 1625 (Mesterton/Suomen laamannit, kihlakunnantuomarit, alilaamannit ja lainlukijat 1523-1680. Elämäkerrallinen henkilöluettelo). Ala- ja Ylä-Satakunnan lainlukijana hänet mainitaan 1608-1613. Tässä yhteydessä sukujuuristaan mainittakoon ainoastaan Grannen porvarit Helsingissä sekä rälssisukuja Stensböle Porvoossa, Sjunbdyt Siuntiossa sekä Viurilat Halikossa 1300-luvun lopulta. Isoisänsä Lars Livländer lienee ollut nimestään päätelle baltti.

Hans Pehrsson Grannen sinetti
Eräät lähteet mainitsevat Hannun kuolleen jo 1615, mutta tulkintani mukaan hän on vielä v. 1618 (SAY) Näyhälässä kolmannen vaimonsa, Annan (Rikala-Sjundby suku) kanssa. Samoin mahdollisesti Porvoon Karsbyssa v. 1619 (SAY).
Hannu Pekanpojan toisen vaimon nimi ei ole tiedossa, mutta nähtävästi avioliitto oli lapseton. Ensimmäiseksi vaimokseen mainitaan ruotsalaissukuinen Margareta Andersdotter Grubbe (s.1564).

Siiri Hannuntyttären isä on siis tunnistettavissa välillisesti tyttärensä avioliiton ja Näyhälän omistussuhteiden kautta. Äidin suhteen joudutaan samoin turvautumaan päätelmiin: suoraa viitettä siihen ei ole kuka Hannun kolmesta vaimosta on Siirin äiti. Kolmas avioliitto Annan kanssa ajoittuu SAY:n mukaan Näyhälään v. 1618, joten ajallisesti hänet voimme sulkea pois. Toisen, nimettömän vaimon kanssa ei ole tiedossa jälkeläisiä, mutta asiasta ei ole varmaa tietoa. Margareta Andersdotter Grubbe on näin vahvin ehdokas, vaikka siihenkään ei ole aukotonta tietolähdettä.

Chromosome Browser FTDNA
Esitän aiheesta hypoteesin sillä varmuudella minkä antaa aloittelevan geenisukututkimuksen harrastajan logiikka: FamilyTree DNA:lla suoritetun FamilyFinder autosomaalitestini tuloksissani esiintyy viisi ruotsalaista henkilöä, jotka periytyvät Margaretan isästä Anders Jacobsson Grubbesta. Kenelläkään heistä ei ole tiedossani kytkentää suomalaisiin sukuihin eikä muihin sukupuussani tunnetuihin sukuhaaroihin. Viereisessä Chromosome Browserin geenikartassa käy ilmi näiden dna-serkkujen yhtenevät dna-jaksot (raja-arvolla 1cM), kukin henkilö värikoodattuna.
Yhtenevät jaksot vaihtelevat pituudeltaan välillä 61/12 cM ja 36/8 cM, sukulaisuus arviona 4./5. tai etäisempi serkku.
Heidän keskinäistä dna-sukulaisuuttaan voidaan arvoida allaolevan matriisin kautta. Matriisissa lisäksi myös viisi muuta ei-suomalaista Grubbe-sukuista, joiden cM arvot ovat muita vähäisempiä. Näistä yhden kanssa on myös muita etäisiä sukukytkentöjä. Hän ei ole matriisin mukaan sukuyhteydessä muihin Grubbe-sukuisiin osumiini.

Suomalaiset Grubbe-sukuisiksi tunnistetut henkilöosumani eivät osoittaneet yhteistä sukulaisuutta näiden ruotsinserkkujeni kanssa. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta että näin voi silti olla; seikka ei vain näy valikoituneessa perimässä. Yhtä lukuunottamatta heillä on myös muita todennettuja tai mahdollisia kanssani yhteneviä sukukytkentöjä.
Tarkasteltaessa Gode/Granne jälkipolviin lukeutuvia autosomaaliosumiani ainoastaan yksi (64/10cM) saa osuman matriisissa yhteen näistä Ruotsin "Grubbe-serkuista". Chromosome Browser jakaa joitakin hajasegmenttejä +1cM arvolla, mutta näistä ei ehkä ole haettavissa todistusvoimaa. Olisi myös selvitettävä heidän mahdolliset muut sukulaisuuskytkennät ruotsalaisiin Grubbe-serkkuihin.

Tarkasteltaessa tämän ruotsalaisen Grubbe-ryhmäni henkilöiden yhteisiä osumia koko autosomaaliosumiini (yht. 2460 kpl) FTDNA:n "in common with" toiminnolla, ei löytynyt yhteyksiä muihin henkilöihin tai sukuihin.

Oman perimäni vertailussa suomalaisperäisiin Gode/Granne/Grubb -autosomaaliserkkuihin, vaikuttaa tulosten arviointiin muualta tuleva yhteinen perimä, joka ei ole eroteltavissa tuloksista.

Esitän kuitenkin hypoteesini DNA autosomaalitulkinnasta Gode/Granne-suvun kytkemiseksi Ruotsin Uumajassa vaikuttaneeseen Grubbe/Grubb-sukuun, toivoen aiheesta kiinnostuneiden asiantuntevaa kritiikkiä.



Grubbe/Grubb suku

Margareta Andersdotter Grubb/Grubbe oli syntynyt n. 1564 Ruotsin Uumajassa. Hänen vanhempansa olivat Anders Jacobsson Grubb ja Barbro Persdotter (s. 1537. Uumaja). Isänsä oli huomattava maakauppias ja Västerbottenin lainlukija sekä valtiopäivämies.
Miten porvoolaisen raatimiehen ja laivanvarustajan poika päätyi naimaan Uumajasta? Oliko isällään, Per Jönsson Grannella kauppatuttavuuksia Grubben kanssa Tukholmassa, joka oli heille molemmille tärkeä kaupankäynnin keskuspaikka? Appensa tavoin Hans Persson Granne toimi lainlukijana - oliko avioliitto solmittua näiden ammatti- ja kauppasuhteiden avustamana.
Anders Jacobsson Grubben vauraudesta kertoo se, että Älvsborgin lunnaita kerättäessä v.1571 hänen lisäkseen Uppsalassa oli ainoastaan yhdeksällä henkilöllä käteistä varallisuutta ja vain kahdella kultaa; Andersilla ja kirkkoherralla. Nämä lunnaat olivat Ruotsin kruunun keräämä pakkovero, jolla lunastettiin takaisin Tanskalaisille sodassa hävitty Älvsborgin linna. Veroa perittiin kymmenys kiinteästä omaisuudesta sekä kymmenys rahaomaisuudesta, kullasta, hopeasta, kuparista ja karjasta.

Varallisuutta oli Grubbe suvussa jo isänsä Jacob Andersson Grubben (1495-1565) aikaan, joka myös toimi maakauppiaana ja lainlukijana sekä voutina. Samoin edeltävässä sukupolvessa Anders Persson Grubb (s.n.1470 - k. ennen 1543) oli varakas maakauppias ja huomattava suurtilallinen Uumajan Grubbessa. Häntä voidaan pitää Grubbe suvun kantaisänä. V. 1526 nimitti kuningas Kustaa Vaasa hänet Uumajaan lapinmaan voudiksi kantamaan alueen verot.

Vpsala Then monedagen nesth ephter xj (11000) iomfrughes dagh) Forlaeninghe breff Vij Göstaff etc Giörom vittherligit athuj aff Synnerlige gunsth och naadhe vnndt och forlaenth haffua och nw medh thetta vorth opna breff vnna och forlaena oss elsschelig anders pederson j grwbba the lappar vtij Vmo sockn som oss tiillydher medh vaare konungxlige saker och renttho med saa forordt at han oss ther vtaff redeligha giffua schal the ij thimber maardskin som aarliga skatthen aer och then aarligha forbetthra medh x maardher och om saa szake athuj honum tiilhanda skicke nogher peninghar ther han medh vorth bestha vetha kan tiil ath köpa, thraan, Elgeshuder, boockskin, eller annat huad ther falla kan ther tiil schal han latha sigh finna alledelis veluiliogh som vaar throo man Ther oss elschelig Staffan hindricson borgemestare j vaar stad vpsala haffuer varith oss goodh före påå for:nde anders pederszons vegna ath han for:ne vilkor j alle puncthar oss redeliga holla schal Therföre biudhom vij eder alle for:nde vaare lappar vtij Vmo sockn athij aere honim höruge och lyduge paa vaare vegna Suarandis honum till Cronones skath och saker oc inghen annen, han schal eder holla viid Suerigis lagh och goda gambla sidwennior nesth gudz hielp etc. (Gillingstam 1967-69 sid 342)
Thord i Byren muistokivi (Wikipedia)
Anders Perssonin isälinjaista Grubbe-sukua on eräissä sukuselvityksissä johdettu 1300-luvun Tanskan Kööpenhaminassa vaikuttaneeseen aateliseen Grubben kauppias ja porvarisukuun, mutta tämä jääköön spekulaation asteelle.
Isoäitinsä mainitaan sukuselvityksissä olevan Bure-sukuinen Anna Olofsdotter (s.1421). Samaa sukua kuin Anders Persson Grubben puoliso Mariet Jacobsdotter Bure (s. 1480 - k.jälk. 1529).

Bure-suku

Eräs ruotsalaisen sukuhistoriatutkimuksen vilkkaimpia keskustelunkohteita on ollut Bure-suku ja sen varhainen perimyshistoria. Mariet Jacobsdotter Buren esipolvia nykykäsityksen mukaan voidaan pitää melko varmasti selvitettyinä 1300-luvun lopun Olof Hersesson Bureen asti, jonka tiedetään asuttaneen Buren tilaa Skellfteåssa ja rakentaneen luostarin Bure-joen saarelle.
Legendat jatkavat Bure-suvun esipolvia Johan Bureuksen 1600-luvun alussa kirjaamaan perimätietoon pohjautuen aina 900-luvun loppuun. Sukusaaga alkaa Thord i Byr-nimisestä miehestä, joka rakennutti kirkon Upplannin Sigtunan Skoklosteriin. Hänen kuolemansa jälkeen poikansa pystyttivät riimukiven isän muistolle. Kivi on edelleen paikallaan ja nähtävissä. Sukujohdon todenmukaisuutta pidetään kuitenkin hyvin kyseenalaisena.




Linkkejä ja lähteitä


Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)