Kuluneen syksyn aikana olen perannut blogissani Goden sukulinjaamme kytkeytyviä haaroja. Tällä kertaa käsittelyssä on
Vesilahdella vaikuttanut
Eric Hansson Goden (1661-1745) puolison,
Katariina Kristofferintyttären (k.jälk. 1724) pappissuku Wesilaxius, jonka kantaisänä voidaan pitää Jaakko Matinpoikaa, eli
Jacobus Matthiae Wesilaxiusta (s. ennen 1565 - k.1626). Hänet tunnetaan Vesilahdella kappalaisena jo 1585, jolloin hänestä tuli myös Vesilahden Kirkonkylän
Tapolan tilan omistaja.
Hänen suku- ja perhetaustastaan tiedämme kohtuullisella varmuudella välillisesti sisarensa Barbron, jonka perinnönjakoasiakirjan Jacobus Wesilaxius on allekirjoittanut 26.2.1598. Hänestä tuli tuossa yhteydessä sisarentyttären, Brita Larsintyttären holhooja ja perintöomaisuuden haltija, joka käsitti äitinsä irtaimen omaisuuden. Britan puoliso Reko oli ottanut Turun kämnerioikeudessa v.1642 esille tämän omaisuuden hallintakysymyksen.
Omaisuutta Jacobus kerrytti ahkeraan muutoinkin, kuten monilla kirkonpalvelijoilla oli tuohon aikaan tapana. Hän liitti Tapolaan puolet Hussun tilasta, joka lähes tuplasi tilan 5 1/2 äyrin suuruiseksi. Myöhempien liitosten myötä Tapolasta kasvoi Vesilahden kirkonkylän suurin talo. Lisäksi hän hankki Kipparin autiotilan, joka sittemmin siirtyi poikansa Yrjö Jaakonpojan haltuun. Kipparin entinen isäntä havitteli tilaansa takaisin antamalla Jacobuksella kaksi härkää, mutta ryöstikin ne katumapäälle tultuaan takaisin. Oikeuteenhan siitäkin jouduttiin ja härkävarkaudesta tuli sakkoja. Jacobus katsottiin lailliseksi omistajaksi Kippariin mutta härät hän menetti valtiolle. Osaa tiluksia hoitivat lampuodit m.m. Kostialassa ja aluksi myös Kipparissa. Hän käytti autioituneiden tilojen niittyjä omavaltaisesti hyväkseen, mutta joutui sitten lainvoimalla palauttamaan omistajilleen.
Tapolan vaurautta kuvaa myös vuonna 1600 lueteltu karjavarallisuus: 4 härkää, sonneja ja mulleja yhteensä 5, lehmiä 14, vasikoita 6, kuttuja 4, lampaita 30 ja sikoja 5. Vuonna 1602 tilan rakennukset tuhoutuivat tulipalossa, samoin osa karjaa ja kaikki karjan rehu. Tapola sai tämän johdosta verohelpotuksia selvitäkseen vahingosta. Tila kuitenkin toipui ja Tapolasta tuli Jacobuksen jo kuoltua ratsutila vuonna 1634, jolloin tilaa hoiti poikansa Chr
istianus.
 |
| Vasemmassa yläkulmassa Laukon kartano, oikeassa reunassa Lempäälän kirkko, keskellä Vesilahden kirkko. (vanhakartta.fi) |
Jacobus Wesilaxius oli allekirjoittajana Uppsalan kokouksen päätöksessä v. 1593, jolla vahvistettiin luterilaisen uskon asema Ruotsin kuningaskunnassa aiemman katolisen kirkon valta-aseman sijaan. Hänet nimitettiin Vesilahden kirkkoherraksi v. 1612, jolloin hän siirtyi Tapolasta asumaan vaimonsa
Malinin (Magdalena) kanssa kirkonkylän pappilaa. Kirkkoherra ravitsi sunnuntaisaarnan jälkeen kirkkokansaa myös maallisemmin myymällä pappilasta olutta. Tämä luonnollisesti lihotti kirkkoherran kassaa mutta aiheutti myös levotonta elämää. V. 1623 selviteltiin kirkonkylällä syntyneen, kuolemaan johtaneen tappelun seuraksia jonka sanottiin syntyneen herra Jaakon oluen vaikutuksesta. Kirkkoherra joutui omaisuuskiistaan samaisena vuonna talvikäräjillä narvalaisen Pekka Markunpojan kanssa, joka vaati kirkkoherralta takaisin joitain omistamiaan tavaroita. Kirkkoherralta vaadittiin puhdistusvalaa tai muussa tapauksessa korvaamaan vaadittu omaisuus. Monien käräjöintiaiheiden jatkeena oli Tallisen isännän korvausvaade Malin-rouvan tapettua tämän sian. Jacobus toimi kirkkoherrana kuolemaansa asti 1626. (Hänen seuraajansa virassa oli
Josef Mikaelis Wallenius (s.1596 - k. 1643), vaimoni suora esivanhempi 12 sukupolven takaa. Tämä Naantalista lähtenyt pappissuku vaikutti pitkään Ylä-Satakunnassa)
Kipparin isännäksi ryhtynyt Yrjö Jaakonpoika mainitaan tunnetussa
Antti Lieroisen noitakäräjätapauksessa. Vesilahden kappalainen Krister Jacobi Wesilaxius todisti, että hänen veljensä siltavouti Yrjö Jaakonpoika oli pyytänyt Lieroista selvittämään, kuka oli varastanut häneltä hopeasoljen (toisen lähteen mukaan kysessä oli hopeinen tarjotin). Viljakappaa vastaan Lieroinen ilmoitti merkinneensä varkaan puhkaisemalla tämän silmän. Kun Yrjö Jaakonpoika palasi kotiin, toisen silmänsä menettänyt kappalaisen piika oli palauttanut hänelle soljen.
Christianus Jacobi Wesilaxius (s. ennen 1608 - k. 1674) toimi Vesilahden kappalaisena yli neljän vuosikymmenen ajan 1628-1674 sekä isännöi Tapolan ratsutilaa 1635-1668 ollen siltäosin vapautettu veroista. Hän joutui kuitenkin ainakin kahdesti hakemaan oikaisua virheellisesti perittyyn veroon. Hän matkasi v. 1639 Turkuu kreivi Pietari Brahen luo esittämään valituksensa yhdessä Anian Heikkilän isännän kanssa, jota vaivasivat samanlaiset murheet.
Christianus Jacobilla ja
Elina Hannuntyttärellä (k. ennen 1669) oli avioliitostaan (1635) neljä poikaa. Tapolan isännyys olisi normaalissa järjestyksessä siirtynyt esikoiselle, Jaakko Kristianinpojalle (s, 1635 - k. jälkeen 1675). Isänsä katsoi kuitenkin Jaakon kykenemättömäksi sen paremmin tilanpitoon kuin opintoihin. Jaakko asui Tapolassa puolisonsa Saran kanssa ja heillä ilmeisesti oli v. 1656 jälkeen syntynyt poika Abraham Jaakonpoika.
Yksi pojista oli myös Abraham, siis Abraham Kristianinpoika (s. jälkeen 1635 - k. jälkeen 1674). Hänet tiedetään Kirkkonummen käräjiltä v. 1674, jossa hänet todettiin Maria Tuomaantyttären Porkkalanniemeltä aviottoman lapsen isäksi. Hän saattaa olla se henkilö, joka on kirjattu v. 1655 ylioppilaaksi Turussa nimellä Abraham Jakobsson Wesilaxius - siis virheellisesti isoisänsä patronyymillä. Kenties toiminut jonkin aikaa Vesilahden seurakunnassa.
Kaksi pojista on mainittu Turun akatemian opiskelijoina samaan aikaan v. 1657: Christophorus Christiani ja Gabriel Christierni. Jälkimmäisestä tiedetään sittemmin ainoastaan vuodelta 1671, jolloin veljensä Christophorus valittaa riitaisasta ja juopottelevasta veljestään, joka lisäksi syytti hänen vaimoaan varkaaksi ja vaati tätä rangaistavaksi.
Christophorus Christian Wesilaxius (s. n. 1640 - k.1703) jatkoi veljessarjasta Tapolan isännyyttä Akatemian opintojensa jälkeen v. 1668. Hän toimi isänsä apulaispappina v. 1670, mahdollisesti Tottijärven pitäjänapulaisena ja isän kuoltua kappalaisena vuodesta 1674.
Ollessaan Akatemiasta joululomalla v. 1662 hän - liekö jouluoluesta riehaantuneena - joutui kirkonmäellä tappeluun joulunjälkeisenä sunnuntaina saatellessaan morsianta kirkosta. Majuri Kristian von Wedell oli kärhämän toinen osapuoli, joka ainakin Christophoruksen mukaan oli käynyt ensiksi häneen käsiksi. Tätä sitten käräjillä selviteltiin. Kirkkoherra Martin Stenius syytti kappalaistaan juorujen levittämisestä, jota Christophorus sitten nöyrästi pyysi anteeksi syyttäen pilanteostaan humalatilaa ja lupasi parantaa tapansa. Hän oli tullut pilailleeksi erään Kirsti Tuomaantyttären suhteesta "harmaapäähän", joka tulkittiin tarkoittavan itse kirkkoherra Steniusta. Kappalainen asettui kiltisti ruotuun sanoen ettei tiennyt kirkkoherrasta muuta kuin kaikkea hyvää ja kunniallista. (
Martin Stenius (s.1610 - k.1693) on myös suora esivanhempani, jonka jälkipolvet liittyvät Gode-sukuumme Wesilaxiusten tavoin avioliiton kautta; Steen-Essbjörn-Gode.)
Juorut sinkoilivat toiseenkin suuntaan, kun kahta naista sakotettiin käräjillä v. 1686 juoruiltuaan perättömiä kappalaisesta. Viinan- ja oluentuotantoperinteet jatkuivat Tapolassa: lempääläläinen kupariseppä valmisti kappalaiselle uuden viinapannun v. 1677.
Katovuodet koettelivat erotuksetta Tapolaa ja kappalaista siinä kuin mökin akkaa. Viinapannuunkaan ei tainnut riittää enää tiputeltavaa entiseen malliin sadontulon köyhdyttyä. Turkulaisen kauppiaan, Kristian Gertin saatavia perittiin ulosoton kautta. Ison vihan ajan rasitukset lisäsivät kurjuutta niin että Christophoruksen sanottiin kuolleen suuressä köyhyydessä nälkään. Hän oli tuolloin n, 60-vuotias. Tapola autioitui useamman vuoden ajaksi ja uusi omistajasuku jatkoi tilan hallintaa Wesilaxiuksen isännöityä tilaa 117 vuoden ajan.
Christophorus Christiani Wesilaxius oli avioitunut Saaran kanssa ennen vuotta 1670. Heidän lapsiaan tunnetaan neljä:
1.
Abraham Kristoffersson Wasserman (k.1728)
Kirkkoherra v. 1705 Inkerinmaalla Tuuterissa. Avioitui samana vuonna Anna Elisabet Bangen (k. jälk. 1707) kanssa. Opiskeli Turun katedraalikoulussa, jonka jälkeen oli kotiopettajana Vehkalahdella kruununvouti Matias Posen perheessä. V. 1698 käytiin käräjiä Abrahamin ja voudin puolison, Martta Pihlrothin välisistä suhteista. Katuvainen vaimo pyysi todistuksessaan anteeksi säädytöntä tekoaan, jonka katsoi johtuneen kotiopettajan häneen langettamasta taiasta.
Oli venäläisten sotavankina Vologdassa ja Ustjugissa vuoteen 1721, jolloin palasi hoitamaan kirkkoherran virkaansa.
2. Isak Kirstofferinpoika, mainitaan Vesilahdella vuosina 1668-1694.
3. Helena Kristofferintytär Wesilaxia (k. n. 1731)
Puoliso
Johan Gabrielinpoika Stenius (1672-1640), Vesilahden kappalainen appensa jälkeen 1702. Vesilahden Hovin ratsutilallinen. E.m. kirkkoherra Martin Steniuksen pojan poika.
4.
Katariina Kristofferintytär Wesilaxia (s. ennen 1670 - k. jälk 1724)
Avioitui n. 1690
Erik Hansson Goden (s. 1661- k. 1745) kanssa. Sukuhaaramme esiäiti Wesilaxius-suvussa. Vesilahden Järvenrannan Tanskan rusthollin emäntä. Hoiti tilaa miehensä 18 vuotisen sotavankeuden ajan. Tästä sukuhaarastamme luettavissa tarkemmin aiemmin julkaistussa blogiartikkelissani "
Gode-suvun vaellustarina kohti Ylä-Satakuntaa".
 |
Vesilahden kirkon kivisakaristo, toimi aiemmin Laukon suvun
hautakappelina (Wikimedia) |
Tässä mainittujen vesilahtelaisten kirkonmiesten lisäksi sukuhistoriastamme tunnetaan pitäjänapulainen
Johan Jakobi Aurelius v. 1708 (e.m. Katariinan miniän isä), Hänen suvustaan olen kirjoittanut artikkelin "
Gode-Aurelius" aiemmin tässä blogissa.
Aivan nuhteeton ei ollut Aureliuskaan. 1600-luvun ylä-satakuntalaisista seurakunnan paimenista välittyvä kuva ei ole kovin ylevä. Heidän yhteiskunnallinen asemansa oli heikko. Taloudellisesti he olivat monesti riippuvaisia seurakuntalaistensa vauraudesta ja viljelivät pappilan peltoja kuten kuka tahansa talonpoika - sillä erotuksella että olivat vapautetut veroista. Omaa asemaansa ja arvovaltaansa sekä ylemmyyttään suhteessa talonpoikiin he pyrkivät korostamaan ja käyttämään useasti häikäilemättä hyväkseen, kuten edellä olevista kertomuksista ilmenee. Akatemian sivistävä vaikutus ei vielä kantanut hedelmää koulutusjärjestelmän kehittymättömyyden vuoksi. Kirkon oma valvonta- ja kurinpitovalta ei aina ylettänyt näille etäisille asuinsijoille. Tilanne alkoi muuttua vasta 1700-luvun puolella.
Johan Jacobi Wesilaxius ilmeisesti ponnisti vauraasta kauppiassuvusta katedraalikouluun ja edelleen kappalaiseksi ja kirkkoherran virkaan ja oli näin kykenevä hankkimaan ja kasvattamaan perheensä taloudellista asemaa Tapolan vaurastuvan maatilan hallitsijana. Huomattavaa on että hän oli Tapolan ja Kipparin ostettuaan vasta nuorehko kappalainen. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman jo hankittua varallisuutta - esim. kauppahuoneesta karttunutta.
Veli-Pekka Toropaisen tutkimukset 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista sekä porvariston keskinäisistä verkostoista, joita on julkaistu m.m. Genoksessa, antavat vahvan viitteen, jonka mukaan kantaisä Jacobus Matthiae Wesilaxius olisi sukujuuriltaan turkulaisen Äijälän kauppahuoneen jälkeläinen ja
Matts Äijälän poika.
Tästä varhaisimmasta Äijälä-Wesilaxius suvusta saadaan seuraavanlainen, osin varmentamaton sukutaulu:
1. Matts Äijälä
Hallitsi turkulaista Äijälän kauppahuonetta 1500-luvun puolivälin jälkeen. Omisti Äijälä-nimisen
 |
Turku v. 1639. Alhaalla Aurajoki, Hämeenkatu punaisella
viivalla, välissä Tuomiokirkko |
talon Turun Hämeenkadulla.
Toropaisen kuvauksesta lainattuna:
" .... talolla oli kaksi nimeä, Äijälä ja Hirvelä. Talossa oli iso kivirakennus, josta viisi holvattua huonetta kuului Äijälään ja viisi Hirvelään. Alla oli neljä holvattua kellaria, joissa oli kuusi huonetilaa. Piha oli rakennettu umpeen puurakennuksilla. Äijälän taloja oli Turussa kaksi, toinen Luostarikorttelissa ja toinen Hämeenkadulla. Suku oli jakautunut molempiin taloihin ja naisleskien uudet miehet olivat ottaneet käyttöönsä nimen."
(
Linkki Matts Äijälän jälkipolviluettelooni Geneanetissä)
1.1. Jacobus Matthia Wesilaxius (s. ennen 1565 - k. 1626)
Vesilahden kappalainen 1585, kirkkoherra 1612-1626.
Puoliso Malin (Magdalena)
1.1.1 Christianus Jacobi Wesilaxius (s. ennen 1608 - k.1674)
Vesilahden kappalainen 1628-1674. Vesilahden Tapolan ratsutilallinen 1635-1668.
Puoliso 1635
Elina Hannuntytär (k. ennen 1669)
1.1.2 Yrjö Jaakonpoika Kippari (k. jälkeen 1649)
Vesilahden Kostialan Kipparin isäntä 1624-1649. Siltavouti
Puoliso Brita Filipsdotter.
Poika Juho Yrjönpoika Kipparin isäntä 1651-1661.
1.1.3 Henricus Jacobi Wijckman (s. ennen 1610 - k. 1658)
Tämä sukulaisuussuhden perustuu olettamukseen Ossian Mestertonin lainlukijoista laatimassaan henkilöluettelossa
(http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm):
"Nähtävästi se Henrik Jaakonpoika Wesilaxius, joka 1631 todistaa Turussa oikeaksi erään asiakirjan (VA: 7878: 112) ja siinä tapauksessa ilmeisesti Vesilahden kirkkoherran Jacobus Matthiaen poika, vrt. Arajärvi, Vesilahden historia, ss. 449-454"
Turun hovioikeuden pöytäkirjuri 1635-38, Etelä-Suomen alilaamanni 1638 (valtak. 17. 9.)-1658. Porin kreivikunnan alilaamanni 1651-58.
Ikaalisten kappalainen 1631 ja kirkkoherra 1641. Omisti Hämeenkyrön Osaran 1648-1669.
Puoliso Anna Henrikintytär
1.1.4.1 Abraham Abrahamus Ikalensis (k.1675)
Ikaalisten kirkkoherra ja Osaran isäntä isänsä kuoleman jälkeen 1669.
1.1.5 Sofia Jaakontytär Wesilaxia
puoliso
Henricus Johannis Lilius (Rainenius) (s. 1590 - k. 1657) Teiskon kappalainen 1629 ja Längelmäen kirkkoherra 1647.
1.1.5.1 Johannes Henrikinpoika Lilius (k. 17.5.1663)
Längelmäen kirkkoherra 1658.
1.1.5.2 Anders Henrikinpoika Rainenius/Lilius (k.1682)
1.1.5.3 Gustaf Henrikinpoika Lilius (k.1706)
Messukylän kappalainen 1679 ja kirkkoherra 1690. Laajan Liliuksen sukukunnan kantaisä.
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Lilius_(suku))
1.1.5.4 Lisbeta Henrikintytär Rainenius/Lilius
1.1.5.5 Kirstin Henrikintytär Rainenius/Lilius
Puoliso
Henricus Josephi Gummerus (k.1682), Oriveden kirkkoherra
1.1.5.6 Beata Henrikintytär Rainenius/Lilius
1.1.5.7 Elin Henrikintytär Rainenius/Lilius
1.2.Barbro Mattsdotter Äijälä (k.1593)
Syntyi Turussa Äijälän suvun Hämeenkadun talossa.
1. puoliso Lasse Henriksson Äijälä.
2. puoliso Mickel Nilsson Styrman-Äijälä. 2 pso Brita Sigfridsdotter
1.2.1 Brita Larsdotter
Puoliso Grels Wävare
1.2.1.1 Anna Grelsdotter
Puoliso Matts Smed
1.2.2 Simon Larsson
Asui Ruotsissa
1.2.3 Bertil Äijälä
Nimeltä tuntemattoman puoliso 2. aviossa Staffan Påvalssonin kanssa.
1.3.Anna Mattsdotter Äijälä
1. puoliso Jöran Äijälä
2. puoliso Jöran Thomasson Äijälä. Hänen 2. pso Margareta Andersdotter.
1.3.1 David Jöransson Äijälä
Lähteitä ja linkkejä:
