 |
| Maria Eufrosyne Simontytär (1841-1912) Ylöjärven Hirvijärven emäntä Kuva kirjasta "Hirvijärven torpan vaiheita" (Aarne Hirvijärvi) |
"Tämän Marian vanhemmat pitivät siihen aikaan Vähä-Vahantajärven rannalla sijaitsevaa Rantalan torppaa. Eeti Pinomäeltä saamieni tietojen mukaan hänen äitinsä on syntynyt juuri tässä mainitussa Rantalan torpassa ja he asuivat siellä siihen asti kunnes Hirvijärven torpan uusi asuinrakennus valmistui. Nämä tiedot siis täsmäävät yhteen sen kanssa että tämä Fiina-täti alkoi kävelemään päästyään uuteen pirttiin."Tekstissä mainittu Fiina-täti on siis Heikin ja Marian tytär ja Herman Alfred Pinomäen tuleva puoliso Aleksandra Josefiina Hirvijärvi (äidin-isän-äitini). Hermannin ja Fiinan sukupotretti on ollutkin jo aiemmin sivustollani esillä tekstissä Kalle Jaakonpoika Koiviston 15 lasta.
Siurosta Ylöjärvelle
Rantalan torppaa tuolloin asuttaneet Marian vanhemmat Simo Eliaanpoika (s.1796) ja Eeva Stiina Simontytär (s.1810) olivat tulleet Ylöjärvelle v 1850 silloisen Pirkkalan Penttilästä Taipaleen torpasta. Nykyisin seutukunta tunnetaan paremmin Nokian Siuroon kuuluvana. Taipaleessa olivat syntyneet niin Maria Eufrosina v.1841 kuin äitinsä Eeva Stiinakin. Ei ole tiedossa mikä sai perheen muuttamaan Taipaleesta Ylöjärvelle. Torpankontrahti Taipaleesen kuitenkin tehtiin uudelle isännälle ja Simo Eliaanpoika lähti vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Ylöjärvelle; ensin Liimolan Haapaniemeen ja 1857 Rantalaan (jota sittemmin ovat asuttaneet kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas. Rantalassa aloitteli aikoinaan Manserokin esi-isät Eppu Normaali.)Tottijärveltä Siuroon
Maria Eufrosinan juuret olivat jääneet pitkään huomiotta tietolähteiden puuttellisten merkintöjen vuoksi. Isänsä isän, Elias Jaakonpojan (s.1754) puolelta sukua tunnettiin Siuron alueelta Ippilästä (1687 ->) ja Ollilasta (1637 ->). Tämän puolisoksi tiedettiin rippikirjojen perusteella Anna Antintytär sekä tämän syntymäaika 15.9.1754, mutta siitä taaksepäin näytti tulevan umpikuja. Vihkimerkintää heistä ei löydy. HisKi:n hakutoiminnoilla mahdollinen ehdokas löytyi Tottijärveltä Lanasta mutta oliko tämä oikea Anna? (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8071667). Lanan rippikirjoista tämän ehdokkaan perhe katoaa jäljettömiin eikä muuttotietojakaan tuolta ajalta näytä olevan tarjolla, joten umpikuja täältäkin. Eliaan ja Annan voidaan päätellä avioituneen vuosien 1782 ja 1785 välillä: Elias on 1782 vielä akaton nuorimies Ippilässä, 1785 on ensimmäinen lapsi jo maailmassa. 22.10.1785 syntyneen Anna Eliaantyttären syntymämerkintä kertoo että kummeina olivat Maria Antintytär ja Antti Antinpoika Hämeenkyrön Honkolan torpasta. Tässä palapeliin kenties epäsuora tiedonjyvä: kummeilla ja äidillä on sama patronyymi eli isän nimi Anders/Antti. Kuten kuvitella sopii, esikoisen kummeiksi kutsuttiin tämän setiä ja tätejä. Siispä kaivetaan esille Hämeenkyröstä Honkolan rippikirjat toivoen että sietä löytyvät kummit sekä parhaassa tapauksessa jopa heidän Antti-isänsä. Onni myötä; Hämeenkyrön Jumesniemestä Honkolasta löytyy rippikirja joka mainitsee asukkainaan em kummeina esiintyneet henkilöt sekä heidän vanhempansa Antti Yrjönpoika ja Riitta Matintytär - siis samat nimet kuin aiemmin HisKi:sta löydetyssä syntymämerkinnästä Tottijärven Lanasta. Perheen jälkiä taaksepäin seuraten löydämme heidät Jumesniemen Kujanpäästä v.1754, mukanaan 1754 syntynyt Anna! Lasse Iso-Iivarin laatimat torppariluettelot osoittautuvat jälleen kerran korvaamattomaksi tietolähteeksi. Tämän avulla palapeli täydentyy: Annan vanhemmat olivat Tottijärven Lanalla vuosina 1749-1754. Hetikohta Annan synnyttyä Antti perheineen muutti Hämeenkyröön Jumesniemeen ensin Kujanpäähän ja sitten lampuodiksi (vuokraviljelijäksi) Honkolaan. Lana oli toiminut pitkään myllärin torppana. Antin äidin isä Jaakko Markunpoika oli jo 1698 Tottijärven Lanan myllärinä. Kiinostava ja kattava Lanajoen historia on luettavissa osoitteessa http://www.narvasoft.fi/historia/lanajoki/index.html.Anna Antintyttären äidin puolen sukua tunnetaan Tottijärven Sorvassa Heikkilän, Knuutilan ja Tuomalan taloissa sekä Pajulahden Rouhussa ja Pajukannassa aina 1540-luvulta alkaen. Voit tutustua Annan Tottijärveläiseen sukupuuhun Geneanetissa tämän linkin kautta.
Suoniemeltä Siuroon
Maria Eufrosinan äidin, Eeva Stiina Simontyttären puoleiset juuret olivat samoin pitkään hämärissä. Hänen syntymäänsä Taipaleessa oli vanhemmiksi kirjattu Simo Juhonpoika sekä Leena Gabrielintytär. Rippikirjoissa he olivat jäljitettävissä Penttilän Marttilaan mutta tästä taaksepäin Pirkkalan kirjat eivät avautuneet. Ei vihkitietoja, ei muuttotietoja eikä kummitiedotkaan valaisseet. Em rippikirjalla oli kuitenkin vinkiksi pappi lisännyt Leenalle sukunimen Stenberg. Seikka joka oli perin harvinaista torpan emännälle. HisKi-haku ei Pirkkalasta tuonut tuloksia Stenberg-nimellä sen paremmin kuin muillakaan tiedossa olevilla hakukriteereillä. Vanhoja koukeroita kun aikansa tihruttaa niin hetkellinen sokeus yllättää. Vaikka olin samaa Haukan rippikirjaa tuijottanut ilta toisensa jälkeen en ollut hahmottanut mitä Simon ja Leenan kohdalle oli kirjattu, epäselvästi kylläkin: jostakin olivat tulleet 1799 - Simo syyskuussa ja Leena joulukuussa. Kun etsintää laajennettiin ympäristön pitäjiin niin vihjeitä tuli lisää. Simon ja Leenan vihkitietoja ei edelleenkään löytynyt mutta Karkusta löytyi Stenbergeja. Simo Juhonpojasta HisKi antoi hakuun ehdolle Suoniemeltä Urmian Myrrässä 1769 syntyneen Juho Matinpojan ja Anna Yrjöntyttären pojan. Mutta mistä vahvistus sille että meillä on oikea Simo haarukassa? Aiemmin mainittu viittaus vuoteen 1799 ja vastaava ajankohta Myrrän rippikirjasta: Simo, äitinsä Anna Yrjöntytär sekä veli Mikko perheineen! Isä Juho Matinpoika puuttui, joten oli ilmeisimmin jo tuolloin kuollut. Ja pari riviä myöhemmin vahvistus oletukseen: piika Leena Gabrielintytär Stenberg!! Kaikki merkitty muuttaneeksi Pirkkalaan. Viimeinen Herran Ehtoollisella käynti v 1799, joka siis täsmää ajallisestikin Haukan rippikirjaan. Myrrän rippikirjalla Leena on siis piika - ei Simon puoliso. Ilmeisesti he ovat avioituneet Haukkaan muuton aikoihin 1799. Simo on käynyt edellä järjestämässä kontrahdin Haukan Taipaleen torppaan ja kun homma oli selvä niin Myrrän piika Leena vihille ja Haukkaan torpan emännäksi Jouluksi 1799.Suoniemen Urmian Myrrässä Simo Juhonpojan esivanhemmat olivat olleet noin vuodesta 1719. Suoniemen Vahalahden Pirjolaan on juuret jäljitettävissä vuoteen 1635. Simon isän äiti Maria Juhontytär oli tullut Myrrään emännäksi 1738 Mouhijärveltä Hermalan Kyönästä, jossa suku isännöi vuodesta 1607.
Karkkulaisia Stenbergin lukkareita
Ensimmäinen tiedossa oleva lukkarimme Karkussa on Juho Juhonpoika, jonka arvioidaan syntyneen 1680. Juho oli lukkarina Karkun emäseurakunnassa Pyhän Marian kirkossa vuodesta 1712 alkaen vuoteen 1737. Juho ja puolisonsa Elina Juhontytär asuivat aivan kirkon vieressä sijainneessa Karkun Mäenkylässä. Heidän syntyperästään ei toistaiseksi ole varmuutta. Karkun Mäenkylästä tiedetään 25.2.1676 syntynyt Juho Abrahaminpojan tytär Elin. Tämä Juho Abrahaminpoika oli Karkun kappalaisen Matthias Bartholdin pojanpoika, jonka suvussa oli useita kirkon palvelijoita. Sikäli voisi olla hyvinkin mahdollista että kyseinen Elin nai lukkarin. Tämä jääkön toistaiseksi selvitettäväksi. |
| "2014 Sastamalan Pyhän Marian Kirkko 09" by J Hokkanen - Oma teos. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons |
"12.7.2007
Lukkarin tehtävät vuoden 1686 kirkkolaissa
Vuonna 1686 kirkkolaki määritteli lukkarin tehtävät seuraavalla tavalla;
"Luckari pitä samalla muoto Kirckoherrald ja Seuracunnald walittaman; waan ei ilman Tacausmiehiä wastan otettaman. Hänen pitä oleman cunniallisen / uscollisen ja wiriän / Kirjantaitawan / ja taitaman weisata ja kirjoitta / nijn että hän sijnä Seuracunnas Nuorta Cansa opetta taita.
Hänen pitä myös oleman Kircolle uscollisen / ja Kirckoherral ja Seuracunnal cuuliaisen / murhen pitämän soittamisest ja kläppämisest / cullakin ajallans / laitta Stundikelloja / nijn myös ottaman wisun warin / ja hywin tallella pitämän caickia mitä hänen halduns annettu ja uscottu on. Nijn pitä hänen myös Papille Jumalan Palweluxes / Rippisialla / ja cosca käsketän / Pitäjän Asioilla / nijn myös muusa Kircon palweluxes / käsillä oleman ; waan ei millän muoto Kirckoherra oman palweluxen cautta rasitettaman / estettämän eli poispidettämän sijtä welwolisudest / cuin hänen tule caikel wireydell ja uscollisudella Lasten opettamisen päällä pitä.
Hänen pitä myös edeswiemän Capitluniin / Prowastin ja Kirckoherran Kirjoja Prowastin tygö / cosca ne tulewat hänen kätens / lähimmäisel Luckarille / ja jos se wijwytetx tule / wastaman sen wahingon edest / cuin sijtä tapahtu"
1800-luvun alkupuolella lukkarin tehtäviin kuului myös erinäisiä välskärin töitä, mm. rokotusten antaminen. Toisaalta mm. Halikon seurakunnan hankittua urut kirkkoonsa, tuli lukkarista samalla myös urkuri.
Edellä mainittua kirkkolakia ei aikain kuluessa aina noudatettu ja monien lukkarin luku- sekä kirjoitustaito saattoi olla perin heikkoa. On myös mainintoja siitä, että 1700-luvun puolivälissä lukkari olisi antanut lapsille opetusta.Gabriel oli mainitun ensimmäisen lukkarimme Juho Juhonpojan tyttären poika. Gabrielin isä Juho Matinpoika oli ensimmäinen joka käytti Stenbergin nimeä. Hänen lukkarivuotensa ajoittuivat n. 1738-1765 väliseen aikaan. Lukkariperinnettä jatkoi vielä Gabrielin poika Jaakko isänsä jälkeen kuolemaansa asti, vuoteen 1805. Näin siis Stenbergien suvun lukkariperinne kattoi Karkussa neljä sukupolvea 93 vuoden ajanjakson.
Lähde ; KirckoLaki ja Ordningi , Turusa 1688, s. 124"
Gabriel Juhonpoika Stenberg avioitui 14.10.1764 kirkon lähistöllä sijainneen Väkisen Sepän talon Kaisa Jaakontyttären kanssa. Tästä avioliitosta syntyi aiemmasta tekstistä tuttu Leena Gabrielintytär Stenberg 9.10.1775. Leena oli lähtenyt Mäenkylän kotitalosta piikomaan jo 1792. Ei ole tiedossa missä hän oli nuo muutamat vuodet ennenkuin ilmaantui Suoniemelle Urmian Myrrään joskus vuosien 1795-1799 välillä.
Leenan äidin sukujuuret Väkisen Sepältä ovat vielä avaamatta. Jos tähän astiset tiedon muruset osoittautuvat oikeiksi niin juttua riittää vielä toiseenkin tarinaan. Mahdollisesti myös ensimmäisen lukkarin Elina-vaimon juurista.
Lukkareiden jälkeläinen Maria Eufrosyne Hirvijärvi on haudattu puolisonsa Heikin kanssa Ylöjärven kirkkomaahan jossa heidän muistopaatensa on edelleen nähtävissä. Aarne Hirvijärven muistelmien mukaan Maria oli pitkään vakavasti sairas eläen halvaantuneena ja puhekyvyttömänä puolisonsa ja lasten hoivan varassa 1900- luvun alusta kuolemaansa saakka v 1912.
Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa I
Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa II
Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa III
Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa II
Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa III
Lähteitä ja linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti