keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Syntistä ja Jumalatonta elämää Teiskossa, Osa II

Aiemmin julkaisemani tekstin otsikko "Syntistä ja Jumalatonta elämää Teiskossa osa I" antoi ymmärtää että jatkoa seuraa. Joten julkaistakoon nyt johdonmmukaisesti osa II. Ei sillä että olisi tarkoitus alleviivata mainittujen henkilöiden tai erityisesti Teiskolaisten rikkeitä vaan paremminkin ymmärtää ihmisiä oman aikansa olosuhteissa osana yhteisöä ja sen tapoja. Parhaassa tapauksessa voimme pyrkiä samaistumaan myötäeläen esivanhempiemme inhimillisiin kohtaloihin, jotka nykyisen hyvinvoinnin oloissa tuntuvat paikoin jopa uskomattoman ankarilta.

Kurun Riuttaskorven Suutarin Mäkelästä oli talon pojalle Kalle Juhonpojalle (s.1805 Harjun Lielahdessa Vetikon torpassa) erotettu Ketola niminen torppa hänen avioiduttuaan v.1830 Loviisa Kaapontyttären (s. 1809 Kurun Riutaskorven Haukijärvellä) kanssa. Seitsemästä lapsesta toisena syntyi 6.7.1834 tytär, joka kastekirjaan sai nimen Ulrika Lovisa. Kummeinaan olivat Suutarin Mäkelän isäntäpari Matti Matinpoika ja Heta Juhontytär (Kalle Juhonpojan sisar - molemmat isänsä kautta Goden suvun hiipuvaa haaraa).

Ulriikka Loviisa lähti kotitorpasta Kurusta maailmalle hankkimaan omaa elantoansa ja päätyi 21-vuotiaana piikomaan Teiskon Jutilan Ala-Kauppilaan loppuvuodesta 1855. Melko pian Jutilaan tultuaan Ulrika tuli raskaaksi ja synnytti 22.10.1856 aviottoman tyttären Selma Karoliinan.

Teiskon syntyneiden kirja 1856

Teiskon ripitetyt 1856

Lapsivuoteelta toivuttuaan Ulriikka joutui 14.12.1856 pastori Gabriel Grönholmin ripitettäväksi edellämainitusta synnistään. Tämän pastori kirjasi muistiin asiaan kuuluvasti, kuten ylläolevasta ripitettyjen luettelon otteesta voimme lukea: "December 14 Erkkilä pig. Ulrica Lovisa Karlsdotter abs. för första resan lägersmål af G.Grönholm".
Ulriikka ja pikku-Selma Karoliina muuttivat Jutilasta vielä loppuvuodesta 1856 Teiskon Asuntilan Yliselle. 1858 heidät löytää Teiskon Vähä-Koverosta ja 1859 uudestaan Teiskon Jutilan Ala-Kauppilasta. 1860 heidät kirjataan Teiskolan kartanon palkollisten kirjoihin. Sikäli normaalia palkollisen piian elämää, joka heitteli joskus satokausittain pestuussa talosta toiseen.

Teiskolassa oli noihin aikoihin renkinä muuan Iisak Salomoninpoika Flink. Hän oli kotoisin Jalasjärven Hirvijärveltä (s. 29.8.1829). Jalasjärveltä vaimonsa ja lastensa kanssa lähdettyään n. 1853-1854 poikkesivat muutamaksi vuodeksi Pirkkalan Hyhkyssä ja Tampereella, palaten kuitenkin 1857 Teiskon Padustaipaleen Poukkaan.

Teiskoon muuttaneiden luettelo 1857
Kuten ylläolevasta Teiskon muuttokirjan otteesta havaitsemme, on Iisakille kirjattu huomautus tappelun nujakasta v. 1852. Ilmeisesti siis Jalasjärven aikaisia peruja. Tapahtunutta on kuitenkin pidetty pienehkönä rikkeenä ja hän on selvinnyt ilman sakkoja tai muuta kovempaa rangaistusta.
Iisakin vaimo Kaisa Samuelintytär menehtyi samaisena vuonna 1857 ollessaan 27-vuotias. Hän oli kuolinmerkinnän mukaan murskaantunut kärryn pyörän alle (krossad under kärrhjul i Riihibackan).

Teiskon kuolleiden luettelo 1857
Jossakin Teiskolan kartanon nurkilla Iisakin ja Ulriikan tiet ovat kohdanneet. Allolevasta vihittyjen kirjan otteesta havaitsemme että kumpikin on Teiskolan kartanosta; Iisakki renkivouti ja Ulriikka piika. Iisakki oli kartanon renkivoudin toimessaan pehtoorin alaisena mm piikojen lähin esimies. 
Hynttyyt laitettiin yhteen 10.4.1860. Vihkiminen on suoritettu Teiskon pappilassa "utan skrud" eli ilman morsiushuntua. Tämä sen vuoksi että Ulriikalla oli avioton tytär. Hunnutettuna vihittiin vain nuhteettomat ja siveelliset neitsyet. Siten avioton lapsi, salavuoteus tai raskaus merkitsivät vihkimistä "utan skrud".

Teiskon vihkimerkintä 1860
Vähemmän romanttisesti voi ajatella että näin saatiin turvattu perhe- ja talousyksikkö elättämään äidistään orvoksi jääneitä lapsia ja piikalikan aviotonta tytärtä. Vaikka kaipa siihen "luonnollisempiakin" vaikuttimia oli.
Häitten jälkeen uusioperhe asettui hetkeksi Teiskon Kurjenlahteen 1860, Jutilan Alaselle 1861 ja sen jälkeen Teiskon Tuhrian kylään Frantsin Yliselle v. 1862.

Tuhrian kylän Frantsin Ylisen rippikirja 1862
Elettiin pahoja 1860-luvun katovuosia, johon viitattiin jo otsikon I osassa. Poika Emanuel kuoli huhtikuussa 1868 vain 2-vuotiaana. 4.7.1868 kuoli myös isä Iisakki. Kuolinsyyt eivät ole toistaiseksi tiedossani mutta tietäen perheen elinolot ja katovuosien tuoman nälän ja sairaudet, on hyvin oletettavaa että lavantauti, punatauti tai keuhkotauti vei mennessään. Frantsin Ylisen rippikirjalle noina vuosina kirjatusta 24 henkilöstä kuoli yhteensä kahdeksan henkilöä. Frantsilla asui 1872 rippikirjan mukaan enää 9 henkeä, joista 4 ovat saapuneet 1872. Joten melkoinen makuusijojen uusjako.

Ulriikka jäi pahaan pulaan lapsikatraan kanssa. Iisakin kuoltua oli elanto tiukassa; 8.11.1868 Ulriikkaa ripitettiin varastamisesta ja varastetun tavaran kätkemisestä.

Teiskon ripitetyt 1868

Ote Ulriikan rippikirjamerkinnästä

Frantsin asujaimiston väheneminen johtunee kuolintapausten lisäksi siitä että tila ei yksinkertaisesti kyennyt enää tarjoamaan elantoa tällaiselle ihmismäärälle ja väen oli muutettava toisaalle. Suita oli nyt liikaa myös Ulriikan taloudessa yksin ruokittavaksi. Lapsista 17-vuotias Anna Maria (Iisakin 1. avioliitosta) lähti Messukylään 1869, 13-vuotias Selma Karoliina 1869 ilmeisesti piikomaan johonkin lähiseudun taloon sekä 15-vuotias Kalle Kustaa 1870 Teiskolan Kuuslahteen ja edelleen v.1871 Messukylään (samoin Iisakin 1. avioliitosta). Pienimmät lapset Iida ja Matilda kulkeutuivat äidin mukana Teiskon Savonkylän Markkulaan 1870, josta edelleen Vanhataloon 1871 ja 1872 Silta-Savoon. V. 1871 joutuu Ulriikka jälleen ripitettäväksi - tällä kertaa salavuoteudesta. Jostain syystä Ulriikan ripittänyt pastori on kirjannut "1sta resan" eli 1. kerran. Tosiasiassahan tämä oli toinen kerta. Ensimmäinen salavuoteusripitys oli Selma Karoliinan syntymän jälkeen 1856, kuten aiemmin tekstissä on mainittu.

Ote Teiskon ripitetyistä 1871
V.1872 Jutilan kylän ruotivaivaisten luettelosta löydämme Ulriikan 8-vuotiaan tyttären Matildan, jonka elantoa äiti ei ole enää kyennyt ylläpitämään. Sen aikaisessa köyhäinhoidossa kaikkein varattomimmat osoitettiin taloryhmistä muodostuvien ruotujen elätettäviksi, jolloin jokainen ruodun talo osallistui köyhäinapuun tarjoamalla vuorollaan välttämättömimmät perustarpeet. Talonväen avuliaisuudesta ja varallisuudesta sitten riippui miten tuo vähimmäisvaatimus täyttyi ja minkälaisen kohtelun ruotuvaivainen sai osakseen.
6.2.1873 Iida muutti 12-vuotiaana Tampereelle. Houkuttimena lienee ollut päästä "pumpulin plikaksi". Tampereen teollistuminen oli kovassa vauhdissa ja imi ympäristön piikoja ja renkejä pelloilta tehdassaleihin.
Vuosien 1874-1880 rippikirjoissa Ulriikka on kirjattu Teiskon Savonkylän "löysiin" eli kuului ns. irtolaisväestöön. Irtolaiset olivat yhteisössä se kaikkein köyhin kansanosa joka pysytteli hengissä millä taisi ja kulki talosta toiseen kerjuulla.
24.2.1877 huutolainen ja alaikäinen Tilda Iisakintytär Flink Teiskon Jutilasta on kirjattu Teiskosta ulos muuttaneiden kirjaan. Määränpääksi on kirjattu Tampere. Sieltähän Matilda, eli Tilda sitten löytyykin Puuvillatehtaan työntekijöiden rippikirjasta. Oletettavasti vanhemman siskonsa Idan esimerkin kannustamana.
Ote Teiskosta muuttaneiden kirjasta 1877
Äiti Ulriikka oli sinnitellyt enemmän tai vähemmän hengissä Teiskossa ja muutti tyttäriensä perässä Tampereelle 12.6.1880. Hänet löytää Tampereen vuokralaisten rippikirjasta 1878-1887 s.994, mukanaan merkinnät Teiskon aikaisista ripityksistä. Ulriikka asusti Tampereella loppuelämänsä kymmenkunta vuotta ja kuoli 57-vuotiaana isoäitinä 3.12.1891.

Esikoistytär Selma Karoliina avioitui Micha Branthinin kanssa ja sai 7 lasta. Jäätyään leskeksi 1901 hänet tunnetaan myös sukunimillä Lindroos ja Laakso. Selma asui Tampereella ja kuoli 31. tammikuuta 1918 kansalaissodan ollessa täydessä vauhdissaan. Hänen jälkeläisiään on mahdollisesti muuttanut Amerikkaan.

Ida ja Matilda naivat Tampereella Purmolaiset Mattjuksen veljekset:
Ida ja Jaakob Mattjus-Sandström saivat pojan 1883, mutta Ida kuoli vain 12 päivää synnytyksen jälkeen.
Matilda ja Anders Mattjus saivat 5 lasta, joista yksi tämän kirjoittaneen isän isä. He asuivat osoitteessa Pohjoinen Rantakatu 5. Matilda oli kuollessaan Tampereella 83-vuotias v 1947.

Lisäys 28.5.2014: lue lisää Matildan ja Andersin perheestä blogitekstistäni
Anders Nikolai Mattjus / osa I - Antin alkutaival
Lisäys 19.11.2014: Anders Mattjuksen vaiheista ja hänen veljistään blogitekstissä Anders Jakobsson Mattjus 1857-1904

Selma Karoliina 1856 - 1918

Ida Wilhelmina 1860 - 1883

Matilda 1864 - 1947


Elämä jatkuu ja tuoreemmat voimat siirtävät Mäkelän Ulriikan ja Flinkin Iisakin perintöä eteenpäin. Viimeisin tulokas lienee Suvi Maria Norannan 1.1.2014 syntynyt tytär. 

Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)