keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa II

Pappi, lukkari, talonpoika... vaan kuppari taitaa puuttua. Rikkaita, rakkaita, köyhiä ja kerjäläisiäkin löytyy - ja onpa se varaskin jo löytynyt, tosin ei tässä käsiteltävistä Stenberg lukkareiden esivanhemmista.

Edellisessä Stenberg-esivanhempia käsitelleessä tekstissä lähdettiin seuraamaan polkua taaksepäin lukkarinrouva Elina Juhontytär Mäkelästä (1676-n.1728) joka nai v. 1712 Karkun uuden lukkarin Juho Juhonpojan (1680-1738) . Tällä kertaa jatketaan toisesta lukkarinrouvasta, Kaisa Jaakontyttärestä (1742-1801) ja edetään Kokemäenjokea alavirtaan, pääosin pohjoisrannan puolella.

Karkun Väkinen,  Tyrvään Äijälä, Ritala ja Kokki

Kaisa oli syntyjään Karkun Jassalan kylästä, Väkisen Sepältä. Hän avioitui 14.10.1764 viereisen Luonsin eli Mäenkylän lukkarilan Gabriel Juhonpoika Stenbergin (1744-1800) kanssa. Naimakaupoista neuvoteltaessa oli varmastikin jo tiedossa että Gabriel jatkaisi lukkariperinnettä isänsä Juho Matinpoika Stenbergin  (1707-n.1773) jälkeen. Tämä puolestaan oli aikanaan tullut lukkarilaan vävyksi naituaan Kaarina Juhontyttären (1717-1784), silloisen lukkarin Juho Juhonpojan ja Elina Juhontyttären tyttären.

Gabrielin ja Kaisan vihkimerkintä - Karkun srk:n arkisto http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681398
Lukkari Stenbergien perhettä Karkun Mäenkylässä - SAY 1760-1779 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=521570
Kaisa Jaakontytär eli n 60 -vuotiaaksi, joista viimeiset 15 vuotta sokeutuneena. Hän synnytti kuusi lasta. Heistä vanhin, Jaakko jatkoi viimeisenä Stenbergien lukkariperinnettä 1800-1805.
Isänsä Jaakko Heikinpoika (1715-1776) tuli Tyrvään Vihattulan kylän Äijälästä vävyisännäksi Karkun Väkiselle v 1741. Vaikka olikin toisesta pitäjästä niin käytännössä kuitenkin naapurikylältä, koska Karkun ja Tyrvään välinen pitäjänraja kulki niillä tienoin kylien välimailla. Syntynyt hän oli kuitenkin hivenen etäämpänä Tyrvään Ritalassa (Riddarla), jossa isä Heikki Heikinpoika oli ollut renkinä avioituessaan v 1707 leskirouva Margareetta Jaakontyttären kanssa. Mahdollisesti sama Henrik joka esiintyy Ritalassa v. 1703 merkinnällä "afskedad dragon" eli palveluksesta eronnut sotilas. Margaretan ensimmäinen mies, Ritalan ratsutilan ratsumies Antti Jaakonpoika oli kuollut  v.1705 todennäköisesti Suuren Pohjan Sodan melskeessä. Ritalan tila oli Pacchaleniuksen suvun omistuksessa ja Heikki toimi vuodesta 1709 lampuotina (vuokraviljelijänä) uuden isännän, Arvid Tollet'in tuloon asti 1723. Tuolloin Heikki ja Margareetta ottivat Tyrvään Vihattulan Äijälän autiosta viljelykseensä. Heikki kuoli kohta tämän jälkeen 1725 ja isännyyttä jatkoivat hänen poikansa Antti Heikinpoika sekä tämän sisaren jälkeläiset vielä ainakin 1900-luvun alkuun. Äijälän isännyys meni vanhimmalle pojalle tavan mukaan ja niin Jaakko haki vävyisännän paikan Väkiseltä avioitumalla talon tyttären, Maria Heikintyttären (1720-1781) kanssa.

Maria Heikintyttären perhe oli tullut Karkun Väkiselle n. 1720. Isänsä Heikki Antinpoika (1688-1743) jatkoi siellä kyläsepän ammattiaan, jota oli harjoittanut jo kotipitäjässään Tyrväällä Vinkkilän kylässä. Heikki oli kotoisin Kokin talosta, isäntä Antti Juhonpojan (1666- ennen 1730) ja Sofia Tuomaantyttären (1669-1709) esikoispoika. Vävyksikin häntä Kokilla tituleerataan vaikkakaan vaimo Sofian patronyymin mukaista Tuomasta ei Kokin asujaimistosta löydy. Kokin isännäksi hän kuitenkin ryhtyi avioituimisensa jälkeen. Miksi sitten esikoispoika Heikki ei tavan mukaan jatkanut Kokin isännyyttä vaan ryhtyi sepäksi ? Kokin isäntäsuku vaihtui 1725 Heikin jo ollessa Väkisellä isäntänä. Isä Antilla oli jälkeläisiä peräti 11 kappaletta kahden vaimon kanssa. Nai hän vielä kolmannenkin 52 vuotiaana mutta tuosta aviosta ei siunaantunut jälkikasvua. Ensimmäinen vaimo ja Heikin äiti, jo mainittu Sofia Tuomaantytär oli menehtynyt 40-vuotiaana synnytykseen kuten myös Johannekseksi hätäkastettu Heikin pikkuveli.

Huittisten Raija

22-vuotias Tyrvään Vinkkilän kyläseppä Heikki Antinpoika otti ja nai v. 1710 Tyrvään Pohjalan ratsutilan jo edesmenneen isännän, kenttävääpeli Simon Raijan (n.1651-1698) 19 vuotiaan tyttären, Anna Simonintyttären (1691-1763). Pohjalaa isännöi tuolloin Annan äidin, Katariina Erkintytär Pentzelstiernan (1661-1718) uusi puoliso, ruotsalaissyntyinen Sven Fontelius. Isä Simon oli kuollut jo samana vuonna kun perhe oli tullut Pohjalaan 1698 Tyrvään Järvenpäästä Päläseltä. Siellä he olivat olleet ainkin jo vuonna 1688 jolloin SAY mainitsee ainoastaan kenttävääpelin vaimon Katariinan. Lieneekö isäntä ollut ammattinsa velvoittamissa matkatöissä eikä siten tullut kirjatuksi henkikirjoihin. 1693 rippikirjalla hänetkin kyllä näkee muun perheen mukana. V. 1695 SAY Päläseltä mainitsee että kenttävääpeli on Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa palveluksessa ja sen vuoksi vapautettu jostakin veroluonteisesta maksusta (kiitos FB:n Harrastuksena sukututkimus -ryhmän käännösavusta). Tuohon aikaan valtakuntaa hallitsi Kaarle XI.
Ote rippikirjasta Tyrvään Järvenpään Päläseltä 1693
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8475732
1700-l karoliinisotilas
By Museum picture. Paintter unknown
[Public domain], via Wikimedia Commons






















Simon kuului siten Karoliiniarmeijaan, joksi tuonaikaista Ruotsin armeijaa nimitettiin. Kaarle XI uudisti armeijan organisointia ja koulutusta. Yhtenäiset siniset asepuvut määrättiin ohjesäännössä. Perustettiin ruotujakolaitos hallinnoimaan organisaatiota ja sotilaille määrättiin kirjattavaksi ristimä- ja isännimen lisäksi ns liikanimi. Tämä siksi että sukunimiä ei tuolloin juuri tunnettu muutoin kuin virkamiesten, aateliston jne piireissä. Näin myös Simon kirjattiin ruotunsa rulliin, puettiin asianmukaiseen asepukuun ja nimettiin.
On hyvin oletettavaa että Simon Raija oli kotoisin Huittisten Raijalan kylästä - mahdollisesti Laurilan ratsutilan poikia. Simonin alkuperästä on käyty keskustelu mm SukuForum palstalla. Henrik Impola tuo esille vakuuttavat perustelut sille, että Simon olisi Laurilan isännän (1626-1642) Tuomas Tuomaanpojan pojan, Yrjö Tuomaanpojan (k.1698) poika. Tämä Yrjö Tuomaanpoika on ollut myös sotilas ja käyttänyt Raija -nimeä. Simon Raijan tyttären, Annan ristiäisvieraiden joukossa v. 1691 mainitaan kenttävääpeli Jöran Raija.  Kuolinmerkinnässään 18.9.1698 hänet mainitaan vanhaksi kenttävääpeliksi.
Simon oli kuollut vain paria viikkoa aiemmin 47-vuotiaana 4.9.1698. Heidän kuolemaansa on saattanut edesauttaa 1695-1697 vallinnut poikkeuksellisen voimakas nälänhätä ja sitä seuranneet tautiepidemiat. Suuret kuolonvuodet, kuten niitä on kutsuttu, vaivasivat koko Pohjois- Eurooppaa toistuvista katovuosista johtuen. Tautien leviämistä edesauttoi nälän heikentämän kansan vaellus ruoan ja toimeentulon perässä pitäjästä ja talosta toiseen.
Heikki Rantatupa, Historialliset kartat http://www.vanhakartta.fi/
Jonas Strengin kartat v 1646 Huittisten Raijalan kylä 
(kuvalinkistä isompi kartta)

Pentzelstierna

Simon Raijan ja Katariina Erkintyttären häitä vietettiin v.1681 Huittisten pappilassa. Tuolloin Simon oli vielä kersantti. Katariina Erkintytär Pentzelstierna asui Huittisten pappilassa äitinsä sisaren, lääninrovasti Andreas Keckoniuksen lesken Katariina Gjös'in luona. Avioliiton sakramentit lienee lukenut Katariinan serkku, kirkkoherra Johan Keckonius.
Komean sukunimensä morsian oli perinyt isältään Erik Jöransson Pentzelstiernalta (tai Penselstjerna, k.1694. Esiintyy myös patronyymilla Jacobsson.). Oliko Erik huumorimiehiä tekaistessaan itselleen näin ylevältä kalskahtavan nimen? Tämän "pensselitähden" tiedetään joissain yhteyksissä myös mainitun taidemaalariksi. Ehkä hän piti itseään peräti tähtimaalarina, vai olisiko kuvannut maalauksissaan tähtitaivaita? Yhtään säilynyttä teosta ei taideta tuntea... Vai oliko taustalla kuitenkin vakavammin otettava syntyhistoria? Emämaassa Ruotsin puolella vaikutti Benzelstierna- suku mutta nähtävästi hiukan Erikimme jälkeen. Mitään yhteyttä tähän sittemmin aateloituun sukuun ei ole osoitettu.
Erik Jöransson Penzelstierna toimi Kokemäellä Vuolteen kartanon tilanhoitajana. Kaisa Kyläkoski mainitsee blogissaan Sukututkijan loppuvuosi Erikin toimista 1655-1656 seuraavan tapahtuman:
...Valborg Niklasdotter oli kieltäytynyt tekemästä päivätöitä. Erik kertoi käräjillä lyöneensä naista ja antaneensa palvelijoilleen ohjeet ajaa hänet tilalta pois. Todistajien mukaan Erik oli kuitenkin ruoskituttanut Valborgin. Oikeus tuomitsi tästä Erikin menettämään irtaimen omaisuutensa ja oikean kätensä. Tuomio lähetettiin hovioikeuden vahvistettavaksi.
 Tuomion täytäntöönpanosta ei ole tietoa. Myöhemmin hän on toiminut Kokemäen pitäjänkirjurina 1690- luvun alussa, joten kirjoituskättä ei ilmeisesti ainakaan katkaistu. Kyläkosken mukaan Erik Pentzelstierna on Kokemäen tapahtumien jälkeen vaikuttanut Perniössä 1659. Hän on ollut ehdolla kirkonisännäksi, mutta jäi valitsematta koska asui liian kaukana kirkosta ja oli liiaksi matkoilla hoitaakseen virkaansa kunnialla. Erikin ja perheensä Perniön vaiheista kertoo myös teos "Perniön pitäjä" jonka mukaan v 1661 kirkon penkkijärjestyksessä Erikin paikka oli 4. rivillä sekä rouva ja tytär 8. rivillä. Hänet mainitaan myös kruunun verovirkamieheksi. Edelleen Kyläkosken tutkimuksia lainaten; Erikin perintöä käsiteltiin Kokemäen käräjillä v. 1704. Tyttären perätessä osuuttaan kävi ilmi että varoja ei ollut riittävästi edes ruumiin pesemiseksi ja hautaamiseksi.
Vaikka sukutaustansa on toistaiseksi tuntematon, on Erik Pentzelstiernalla täytynyt olla jossain määrin merkittävä säätyasema. Hän avioitui aatelisen Kokemäen kirkkoherran tyttären, Elisabeth Simonsdotter Gjös-Cardiasterin (1627-1708) kanssa.

Laitetaanpa tästä kohtaa tarina tauolle ja jatketaan Stenbergien Gjös-sukuisten esi-isien vaiheita seuraavassa kolmannessa osassa.

Tästä voit palata juttusarjan muihin julkaistuihin osiin:

Linkkejä ja lähteitä:

2 kommenttia:

  1. Kysyisin onko teillä tietoa Jacob Gabrielinpoika Stenbergin ainoan aikuiseksi eläneen tyttären Johanna Fredrika Jaakontyttären jatkosta tietoa? Törmäsin henkilöön Johanna Jaakontytär s. 12.9.1800 ja kun syntymäaika on vain yhden päivän päässä Johanna Fredrikasta niin siksi tätä selvittelen.
    Johanna meni naimisiin 26.9.1830 Karkussa Matts Göransson Sotka sittemmin Tanhuanpää s. 30.8.1795 kanssa. He saivat 5 lasta ja asuivat Palvialassa.
    t. Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Anne, tämä Johanna Fredrika Jaakontytär esiintyy myös minun sukututkimuksessani. Jacob Gabrielinpoika Stenberg.Häntä etsin myös minäkin nyt.

      Poista