torstai 20. elokuuta 2015

Sexmontanus - Sääksmäeltä

Jatkona aiemmalle blogitekstille "Hirvijärveläisten jäljestystä" seurataan nyt suvun jälkiä Sahalahden Tursolan Markkulan rusthollista Sääksmäelle. Tutustuimmekin jo aiemmin Carl Nilsson Bergman'iin (n.1666-1722), Sääksmäen Huittulan Häkärlän rusthollariin ja vaimoonsa  Anna Olavintyttäreen (n.1670-1751) Sääksmäen Linnaisten Kokkilasta. Tämän Bergmanin ilmaantuminen sukututkimukseeni vaivasi pitkään. "Oikea sukunimi" talonpoikaisen rusthollin isännällä ei ollut ihan tavanomaista. Palasin kuitenkin aika-ajoin penkomaan tätä havaintoa, koska arvelin että sen takaa vielä oli jotain löydettävissä. Carl Nilssonin havaittiin esiintyvän myös nimellä Montanus, joka oli selvä viite sukuyhteydestä Montanus/Sexmontanus sukuun ja Bergman nimi näiden johdannainen. Ahkeralla googlaamisella löysin viimein sääksmäkeläisen Esko Karisalmen sukututkimusmateriaalia, jonka avulla pääsin jyvälle tämän sukuhaaran alkuperästä Sääksmäen papiston piirissä.

Saxamaeke

Sääksmäki - tai Saxamaeke niinkuin se vanhimmissa kirjallisissa dokumentissa kirjoitettiin - on Hämeen vanhimpia kirkkopitäjiä (n.1335) ja kiinteää asutusta alueella on ollut jo 400-luvulla. Rapolanharjulla sijanneesta linnoituksesta hallittiin Hämeen tärkeitä vesireittejä. Ruotsi ja Novgorod
taistelivat tästä raja-alueen hallinnasta 1200-luvulla, joka ilmeni myös roomalais-katolilaisen ja ortodoksisen kristinuskon välisenä valtataisteluna. Samalla jalkoihin joutuivat vanhat pakana-ajan uskomukset ristiretkeläisten ja dominikaanimunkkien käännytystyön myötä. Katolinen kirkko pyrki vakiinnuttamaan otettaan alueella kirkkoja rakentamalla ja asettamalla sielunpaimenia opettamaan ja valvomaan kristillisen tapojen juurtumista. Toimessa oli kyse vallasta ja omaisuudesta vähintään samoissa määrin kuin hämäläisten pakanoiden sielujen autuudesta ja pelastuksesta.
Sääksmäelle tarkoitusta varten rakennettiin puinen kirkkorakennus 1300-luvulla, jonka tilalle myöhemmin saatiin kivikirkko  1490-luvun lopulla. Tämä kirkkorakennus on edelleen käytössä, vaikka onkin kokenut paljon muutoksia mm. tulipalojen seurauksena.

Sigfridus Sigfridi Wijnaparda

Uskonpuhdistus levisi Saksasta syrjäyttäen katoliset opit 1500-luvun alussa. Syrjäisen Hämeenkin se tavoitti 1530-luvun aikoihin. Tämä luterilaisen kristinuskon sanoman levittämisen tavoite oli myös asetettu "Saxamaeke"n alueella varhaisimman tunnetun esi-isämme tehtäväksi. Sigfridus Sigfridi (k.1634), joka lisänimellä Wijnaparda tunnettiin, on toiminut kappalaisena seurakunnassa ainakin jo vuonna 1593. Lisänimen syntyhistoriaa voi mielikuvituksen avulla arvailla. Sen on arveltu viittaavan porvaritaustaiseen sukuun. Hän oli silloisen kirkkoherran, Niilo Eerikinpojan kanssa yhtenä Uppsalan kokouksen päätöksen  allekirjoittajana Turun pappeinkokouksessa 19.6.1593. Confessio Fidei´in evankelis-luterilaisen tunnustuskirjan  sata vuotta myöhemmin, 1693 painetussa suomennoksessa (Sen Christillisen Uscon Tunnustus) mainitaan "Cappalaiset.... Ylimmäises ja Alimmaises Satagunnasa... Sigfridus Sigfridi Säxmäesä". Uppsalan kokouksessa päätettiin valtakunnassa noudatettavaksi luterilaista tunnustusta aiemman roomalais-katolilaisen paavinuskon sijasta ja sen vakuudeksi myös sääksmäkeläisen kappalaisen oli sopimus allekirjoitettava. Sääksmäen seurakunnan kirkkoherraksi Sigfridus Sigfridi asetettiin Niilo-herran jälkeen vuonna 1601. Hän valitteli tuolloin kirkkoherralta saamatta jääneitä palkkojaan 13 vuoden ajalta. Niilon tiedetään olleen veroveloissa kruunulle johtuen sotajoukkojen ja tulipalon aiheuttamista tuhoista.
Kari Rydman mainitsee sivustollaan Voipaalan talojen omistussuhteista, että kirkkoherra Niilo Eerikinpoika ja Sigfrid Wijnaparda yhdistelivät tiloja 1585 alkaen Voipaalan Kemmolaan, joka olisi ollut Sigfridin suvun omistuksessa vuoteen 1638, ilmeisesti lampuotien viljelyksessä. Sigfrid tavataan Sääksmäen Liuttulassa  SAY 1593-1599. Häntä edelsi Sigfrid Larsson jonka ainakin nimen perusteella voisi olettaa kirkkoherran isäksi. Liuttulassa vaikutti samaan aikaan myös Thomas Larsson, jota voidaan spekuloida Sigfrid Larssonin veljeksi. Huittulan kylän Häkärlässä kirkkoherra näkyy vuodesta 1633. Tämä tila oli suvun hallussa vielä aiemmin mainitun Carl Bergmanin aikaan 1700 -luvun alussa.
Sigfrid  Sigfrid palveli kirkkoherran toimessa kuolemaansa asti 1634.


Sexmontanuksen veljekset

Sigfridus Sigfridi Wijnapardalla tiedetään olleen ainakin kaksi poikaa. Molemmista tuli kirkonpalvelijoita. He johtivat kotiseudusta sukunimekseen papillisen, latinan kieliasuisen version Sexmontanus. Heistä ilmeisesti vanhempi, Nicolaus Sigfridi Sexmontanus (k. 1636) oli kappalaisena jo isänsä kirkkoherra-aikaan v. 1618. Kun isä Sigfridus tuli kykenemättömäksi viranhoitoon, nousi Nicolaus viransijaiseksi kirkkoherran virkaan. Vakinaisen viran hän sai isänsä kuoltua 1634. Hänen kirkkoherrakautensa jäi kuitenkin lyhyeksi kuolemansa myötä vuonna 1636.

Nicolaus Sexmontanuksen siirryttyä kappalaisesta kirkkoherran virkaan, asettui vuorostaan kappalaiseksi hänen veljensä Gabriel Sigfridi Sexmontanus (k.1658). Hän oli tätä ennen toiminut pitäjänapulaisena 1630-luvulla saarnaten seurakunnan syrjäseuduilla. Gabriel hallitsi myös Huittulan Häkärlää vuodesta 1635. Hänen puolisonsa oli Elisabeth Bengtsdotter, jonka tiedetään eläneen Häkärlässä leskenä ainakin vielä vuonna 1669 (SAY Sääksmäki 1654-1673 s50).

Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6177640)

Sexmontanuksesta Montanus

Sääksmäen seurakuntaan nimitettiin uusi kappalainen sekä pitäjänapulainen Gabriel Sexmontanuksen kuoleman jälkeen 1658. Jälkimmäistä tointa ryhtyi hoitamaan Gabrielin ja Elisabethin poika, Nils Gabrielsson (1630-1684). Nils oli opiskellut Turussa ylioppilaaksi 1656. Koska hänellä ei ollut riittäviä opintoja suoritettuna kappalaisen virkaa varten, asetti Turun tuomiokapituli virkaan Antti Fabriciuksen. Tämä oli Nilsin sisaren, Brita Gabrielsdotter Sexmontanan aviopuoliso. Tuomiokapituli tutki 21.8.1661 kenen luvalla Nils oli Sääksmäellä saarnannut. Tämän seurauksena muodollisuudet hoidettiin kuntoon ja Nicolaus Gabrielis Montanus vihittiin papiksi Turussa 1662. Ehkä hän otti lyhennetyn nimen käyttöön pappisvihkimyksen myötä erottuakseen edesmenneestä sedästään, Nicolaus Sigfridi Sexmontanuksesta. Hurjina opiskeluvuosina Nicolaus oli riiannut jonkin uusimaalaisen pastorin tytärtä, josta Akatemian konsistorin protokollaan oli tehty merkintä. Kenties kyseinen pastori oli konsistorille tehnyt valituksen moisesta sopimattomasta käytöksestä
Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654\'9664] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 81, (88), (90), 189, 279 (27.3.1661, En studiosus Nicolaus Gabrielis, som håller på och frijar till en pastoris dåtter j Nyland ...)
Sääksmäelle Nicolaus palasi kuitenkin poikamiehenä ja avioitui Sääksmäen tuolloisen kirkkoherran tyttären, Hedvig Thomasdotter Palthenian (n.1635-1730) kanssa. Hedvigin on arveltu syntyneen Turussa ennen isänsä, Thomas Canuti Paltheniuksen (1602-n. 1685) nimittämistä kirkkoherran virkaan Sääksmäelle.

Kun appiukkonsa vanhemmiten tuli kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa, asetettiin Nicolaus Montanus tämän sijaiseksi, kuten seuraavasta päätöksestä käy ilmi:
"9.6.1675 Collation för Nicolao Sexmontano på Sexmäcke Pastorat ... Wij härmed och i krafft aff detta wårt öpne bref nådeligen constituera och förordna honom Nicolaum Gabrielis Sexmontanum att wara Kyrkioherde uti bemelte Sexmäcke försambling och bemelte sin Swärfaders Thomæ Paltenij ställe"
Edellä olevat lainaukset Helsingin Yliopiston Ylioppilasmatrikkelista http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1121 

Nicolaus olisi todennäköisesti tullut appensa jälkeen nimitetyksi vakituisesti Sääksmäen kirkkoherran virkaan, ellei olisi kuollut hieman häntä ennen 1683-84. Sijaisuutta hän ehti kuitenkin hoitaa noin kahdeksan vuoden ajan.
Thomas Paltheniuksesta on siinä määrin juttua, että jääköön seuraavaan kertaan....


Lähteitä ja linkkejä:

Esko Karisalmen sukututkimus
http://www.karisalmi.fi/mattilap.htm
http://www.karisalmi.fi/LinnaistenKokkila.pdf

Ilari Kuuliala
Sääksmäen seurakunta. Emäseurakunnasta seurakuntayhtymän osaksi,  1989

Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksm%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus_Ruotsissa

Sääksmäki-seura
http://www.saaksmaki-seura.fi/

Kari Rydman:
http://kari.kotiseutuarkisto.fi/index.htm
http://kari.kotiseutuarkisto.fi/Voipomis.htm
http://kari.kotiseutuarkisto.fi/kirkko.htm

Suomen kirjallisuusseura, Biografiakeskus
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2297
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5102
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2258
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2256
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2257

H.gin yliopiston ylioppilasmatrikkelit
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1121


Genos
http://www.genealogia.fi/genos-old/29/29_85.htm

Digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti