keskiviikko 26. elokuuta 2015

Thomas Canuti Palthenius - melko piru papiksi

Ylöjärveläisen Hirvijärven suvun juurien jäljitys on johtanut tarinani tällä kertaa Sääksmäen kirkkoherra Thomas Canuti Paltheniukseen (1602 - n.1685).  Tämä esi-isämme on toimillaan saanut siinä määrin huomiota Sääksmäen seurakunnan historiassa, että ansaitsee oman blogikappaleensa.

Thomas Knutsson Palttu oli se maallisempi nimi, jolla hänet  kotikaupungissaan Turussa tunnettiin ilmeisesti vielä 26.6.1633. Tuolloin Turun pormestari ja raati hyväksyivät hänet Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalaisen virkaan. Isänsä oli turkulainen kauppias ja porvari Knut Palttu (k. 1624), jonka nimi saattaa olla johdettu balttilaisesta syntyperästä. Kytkennät liettualaisiin sukuihin ovat havaittavissa poikien avioliitoissa: Anders Palttu oli toisessa avioliitossaan Margareta Thomasdotter Bock'in kanssa, jonka vanhemmat olivat aatelinen Tomas Bock ja Margareta von Dyren. Anders hallitsi Sääksmäen Rapolaa. Margareta oli leskenä Voipaalassa 1. miehensä, Per Olofsson Ruuthin kuoltua, ja avioitui siis uudelleen Anders Paltun kanssa n. 1660.
Thomas Canuti Palthenius avioitui Anna Hartvigsdotter Nöding'in (k.n.1674) kanssa. Tämä oli syntynyt Liivinmaalla. Hänen vanhempansa olivat Hartvig Johansson Nöding von Werden (1598-1644) ja Margareta von Strijk (ennen 1584 -1673). Isä Hartvig omisti sukunsa peruja Nödingshof'in kartanon. (Näistä balttian-saksalaisista sukujuurista tarkemmin myöhemmissä blogiteksteissä)
Thomas Palthenius omisti Sääksmäellä Lotilan ratsutilan 1666-1669, jonka jälkeen isännyys siirtyi pojalleen Göran Palthenille.

Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa, kuningatar Kristiina, vahvisti 14.7.1636 Turun tuomiokapitulin nimittämän Thomas Canuti Paltheniuksen kirkkoherran virkaan Sääksmäen seurakunnassa. Siitä alkoi aikakausi jota teoksessaan "Sääksmäen seurakunta" Ilari Kuuliala kuvaa
maininnalla "murheellinen puolivuosisataiskausi Sääksmäen seurakunnan historiassa".
Ei näytä olleen lainkaan tavatonta, että 1600-luvun papistossa esiintyi nykyisen moraali- ja soveliaisuusnormiston näkökulmasta jopa uskomattoman härskiä käytöstä sekä omaneduntavoittelua, juopottelua ja rähinöintiä. Oikeutta haettiin herkästi solvauksista ja kaikenlaisesta kärhämästä omaisuuteen ja kunniaan liittyen. Papiston asema oli heikentynyt hallitsijan osoittamasta epäluottamuksesta johtuen ja heidän arvostuksensa myös kansan keskuudessa on kenties ollut alamaissa. Piispan toimet moraalisen kurin juurruttamiseksi seurakunnanpalvelijoihin etenivät hitaasti varsinkin Sääksmäen kaltaisillla etäisillä rajamailla.

Sääksmäen seurakuntalaiset valittivat kirkkoherransa käytöksestä tuomiokapitulille. Vuonna 1659 oli sunnuntain ehtoollisjumalanpalvelus jäänyt useasti suorittamatta ja seurakuntalaiset olivat huolissaan kristillisten sielujensa pelastuksesta. Tämän, ja kenties muidenkin syiden seurauksena tuomiokapituli oli langettanut Paltheniukselle neljän riikintaalarin sakon. Häneen kohdistui myös maallisessa oikeustuomioistuimessa syytöksiä, joiden mukaan olisi juovuspäissään puhunut halveksivasti sekä maallisesta että hengellisestä esivallasta, toivotellut tulta taivaasta seurakuntalaistensa päälle ja manannut paholaista menemään heihin. Lisäksi syytöksiä sateli muista kunnianloukkauksista ja haureudesta. Jo vuonna 1647 Paltheniusta oli sakotettu tämän solvattua majuri Israel Braskia huoranpennuksi, sienenpainajaksi ja puolenmarkan aatelismieheksi. Brask oli puolestaan nimittänyt Paltheniusta kolmen markan papiksi.

Thomas Paltheniuksen allekirjoitus Sääksmäen seurakunnan tilikirjassa 1666
Tuomiokapituli pidätti kirkkoherran virasta 11.3.1661 suoritettavien tutkimusten ja oikeudenkäynnin ajaksi. Vuotta myöhemmin kapituli kirjelmöi Kuningas Kaarle XI:lle:
"Herra Thomas Palthenius, josta on julkean salavuoteuden kautta tullut eversti Nödingin (HUOM! p. o. ratsumestari Nödingin: Ruotsissa 1649 naturalisoitu everstiluutnantti Henrik Nöding oli Paltheniuksen apen veli) vävy, on juoppo, ylimielinen räyhääjä, väkivallantekijä, joka aina riitelee ja kinastelee sanankuulijoittensa, varsinkin aatelisten, kanssa" ja "tuontuostakin on antanut kuulla, ettei hän kunnioita ketään, ei maaherraa, ei piispaa eikä konsistoria, vaan yksinomaan kuningasta, koska pitäjä on vanhastaan regaalipitäjä".  (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1917)
Koska tuomiokapituli oli havainnut sovintoyritykset ja kirkkoherran tapojen parannuksen toivottomiksi, ehdotti se kirkkoherran erottamista. Tämän Kuningas kuitenkin torjui ja palautti Paltheniuksen virkaansa.
Suomenkielinen Raamattu 1642
lähde: https://commons.wikimedia.org/

Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu julkaistiin v. 1642. "Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi" Tuomiokapituli päätti että jokaisen seurakunnan oli hankittava yksi Raamattu kymmenen riikintaalerin sakon uhalla. Sääksmäen tilikirjassa oli kyllä merkintä hankinnasta, mutta piispantarkastuksessa Raamattua ei myöhemmin löytynyt. Vuonna 1688 piispa Gezeliuksen määräyksestä Raamattu sitten viimein saatiin seurakuntaan. Mihin lie Palthenius oli seurakunnalta kerätyin varoin hankitun kirjan hukannut?

Piispa Johannes Gezelius vanhempi vieraili tarkastuksellaan 1669 seurakunnassa ja sai kiistoja selvemmille vesille. Kuitenkin vuonna 1673 hän totesi seuraavalla vierailullaan asioiden olleen jopa aiempaa pahemmassa jamassa. Laiminlyönnit ja leväperäinen seurakunnan hoito näkyi myös kirkon ja pappilan omaisuuden rappeutumisessa. On mainittu mm kirkon katon korjaamiseen kerättyjen varojen päätyneen mahdollisesti kirkkoherran omiin afääreihin.

Kirkkoherra oli pitkään vanhuudenheikkouden vuoksi kyvytön viranhoitoon. Hänen sijaisenaan toimi vuodesta 1675 vävynsä Nicolaus Gabrieli Montanus (n.1630 - n.1684), jota ehdotettiinkin seuraajaksi Paltheniuksen jälkeen. Nicolaus ehti kuitenkin kuolla vuotta ennen appeaan. (Sexmontanus/Montanus suvusta olen kirjoittanut aiemmassa blogitekstissäni "Sexmontanus - Sääksmäeltä")

82-vuotias Thomas Palthenius haudattiin 22.1.1685 Sääksmäen kirkon lattian alle alttarin eteen. Hänen muistolleen julkaistiin v 1686 runo, jossa mainittiin "mitä kunnioitettavimmaksi, mitä loistavimmin oppineeksi ja ansioituneeksi vanhukseksi".
Kuoleman jälkeen suoritetussa seurakunnan omaisuuden inventoinnissa todettiin kaikkinainen rappion tila, jota Eino Jutikkala kuvailee Sääksmäen historiassaan seuraavasti:
"Kirkon katto paistoi läpi kuin seula, tapuli kallistui itään päin, ikkunat olivat säpäleinä, kirkkomaan lankkuaita kokonaan mädäntynyt, pappilan rakennukset niin rappeutuneet ja vailla kattoa, ettei ollut ´pirttiä eikä porttia´, sen ja kirkon välinen silta raunioina, pappilan pelloilla ojat kasvaneet umpeen ja niityille noussut pensaita ja puita. Seurakunnan on täytynyt usein monta sunnuntaita perätysten olla kokonaan ilman jumalanpalvelusta, messua ja Herran ehtoollista ei moniin aikoihin ollut pidetty, katekismusharjoituksia ja kärsimyssaarnoja oli vain harvoin järjestetty. Kirkon tilit olivat sekaisin. Ja jos jotakin oli tuona viisikymmenvuotisena onnettomana kirkkoherrakautena suoritettu, oli se kai pitäjän muiden pappien ansiota." 
Sääksmäen kirkko. Alttarin sivuilla olevien ikkunasyvennysten maalaukset säilyivät vuoden 1929 tulipalossa. Maalausten on arvioitu olevan 1500-1600 luvun taitteesta, Siten ne olisivat koristaneet alttariseinää jo Thomas Paltheniuksen toimiessa Sääksmäen seurakunnassa. (kuva JP Mattjus 2015)
Thomas Knutsson Palttu ja Anna Hartvigsdotter Nöding saivat avioliitossaan neljä lasta. Tytär Hedvig Thomasdotter Palthenia (n. 1635 - 1730) oli edellä mainitun kirkkoherran sijaisen Nicolaus Gabrieli Montanuksen puoliso ja sukumme kytkös tähän tarinaan.
Muita lapsia olivat:

  • Emerentia Palthenia (k. 1681 jälkeen), puoliso Gustaf Hartviksson Speitz.
  • Åke Palthen, luutnantti (k.1682).
  • Göran Palthen, aateloitu Lohjelm. Luutnantti (k. 1703), puoliso Catharina Sass.
HUOM! sivua päivitetty 27.9.2015

Linkkejä ja lähteitä:

Eino Jutikkala: "Sääksmäen historia" 1934
Ilari Kuuliala: "Sääksmäen seurakunta. Emäseurakunnasta seurakuntayhtymän osaksi" 1989
http://runeberg.org/frfinl/0286.html
http://runeberg.org/frfinl/0287.html
http://runeberg.org/frfinl/0040.html
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1917
http://lohjelmpalttu.yhdistysavain.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohjelm
http://www.adelsvapen.com/genealogi/N%C3%B6ding_nr_452
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Lohielm_nr_1302

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti